VORNA – Ajastaika

Vorna-Ajastaika
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Inverse Records

Suomalainen karjalaisen kansantarinoiden perinteeseen kuuluvan hahmon mukaan nimetty Vorna soittaa kevyillä folk-vaikutteilla maustettuna black metalia. Sanoin kevyet vaikutteet lähinnä siksi, että mielestäni noita folk-vaikutteita voisi käyttää levyllä vielä paljon enemmänkin, sillä ne nyt ovat oikeastaan paras elementti levyllä. Varsinaisesti ne ovat siis se asia mikä erottaa yhtyeen tusinasta muusta black metal -aktista.

Yksi asia mikä minua levyssä häiritsee erityisesti on levyn jotenkin tunnelmaan sopimaton äänimaailma. Se on nyt lievästi epäselvä ja rosoinen, ehkä johtuen juuri yhtyeen black metal -taustasta, mutta oli syy mikä tahansa niin sen johdosta folk-elementit tuntuvat aina jäävän liikaa taustalle. Toki myönnän, nyt kun folk-musiikin parissa liikutaan, että korvani ovat täynnä sammalta, siellä kasvaa tatteja ja asustelee talitinttejä ja mitä nyt näitä muita lintuja onkaan, mutta silti hieman selkeämmin soundit olisivat voineet auttaa musiikkia ja korostaneet folk-puolta vielä enemmän. Vokaalit oli myös mielestäni hieman hankalasti kuultavissa juurikin äänipoliittisista syistä ja olisin myös kaivannut hieman vaihtelua vokalistin ärjyvään tyyliin.

Ajastaika on siinä mielessä hieman harmillinen levy, että aistin siinä paljon potentiaalia, mutta ainakin henkilökohtaisella tasolla se ei juuri yllämainituista syistä oikein loppupeleissä vain toimi. Levyllä on paljonkin mielenkiintoisia kohtia, mutta kokonaisuus ei toimi.

Finnish band Vorna which is named after a character from Karelian folk lore plays black metal spiced with slight folk elements. I am using the word slight because I think that there should be even more of those folk elements in the album, as for me they really are perhaps the best element on the album. They are actually the thing that really separates this band from a dozen of other black metal playing acts.

One thing that really bothers me with this album is that it’s sounds do not really feel to fit in the overall atmosphere of the record at all. It is too unclean and gritty, maybe because of the groups black metal background, but be that as it may, it makes the folk elements to stay somehow in the background too much. Yes, I have to admit that now as we are dealing with a record of with folk elements, that I have some moss growing in my ears, some boletus too, and there lives a few great tits too with other whatchamacallit birds, but still I think that more clear sounds could have been helpful for the record and especially clarified the folk bits much more. The vocals were also a bit hard to hear, because of those issues with the sound politics and I would have also liked to hear some more variation on the singing style of the vocalist too.

Ajastaika is a bit untoward album because I can sense a lot of potential with it, but on a personal level because of the reasons I just mentioned above it just does not work in the end. The album has lots of interesting parts, but as a whole it does not work well.

Aleksi Vaittinen