VALBORG – Nekrodepression

Valborg-Nekrodepression
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Zeitgeister Music

Jo kymmenvuotisen uran tehnyt saksalainen yhtye Valborg liikkuu jossakin doom- ja death metalin välimaastoissa. Hieman hölmösti nimetty Nekrodepression on jo yhtyeen viides pitkäsoitto, joka yhtyeestä aiemmin tietämättömälle oli ensivaikutelman jälkeen miellyttävä yllätys. Kappaleet luottavat paljon toistoon ja niiden junnaava luonne saa parhaimmillaan aikaiseksi erittäin hypnoottisen tunnelman. Tämä ei haittaa ollenkaan, sillä kappaleissa oleva riffittely on lähestulkoon koko levyn ajan ensiluokkaista. Melodisemmat kohdat ovat myös melko tarttuvia silloin kuin niitä käytetään.

Levyn äänimaailma on mukavan silottelematon ja kolea, mutta kaikki instrumentit ovat kuitenkin hyvin selvästi kuultavissa ja kokonaisuus toimii erinomaisesti. Kappaleissa on usein hyvinkin päällekäyvä ja synkkä tunnelma, joka tekee levystä omissa silmissäni erittäin onnistuneen doom-nauhoitteen. Yllättäen levy ei tunnu miltään tarkoituksella kokonaisuutena kuunneltavaksi suunnitellulta teokselta, kuten useimmat doomin kanssa flirttailevat levytykset, vaan kappaleet seisovat hyvin paljon omillaan. Voisi jopa sanoa, että levyllä on kappaleita, joissa on sitä niin sanottua hittipotentiaalia.

Vaikka levyltä löytyy toki myös kappaleita, jotka eivät nyt niin mahtavia ole, on kokonaisuus kuitenkin ehdottomasti pitkälle plussan puolella. Mitään vertailukohtaa minulla ei ole yhtyeen aikaisempaan musiikkiin, joten en osaa sanoa onko yhtyeen musiikillinen ilmaisu muuttunut sitten edellisen levyn, mutta voisinpa veikata, että aion korjata tämän aukon omassa sivistyksessä mahdollisimman pikaisesti.

Already having a career of over ten years german Valborg plays music that is somewhere between doom and death metal. Their newest album, a bit oddly named, Nekrodepression is already their fifth full length. This album was quite a nice surprise for me, as I had never even heard of them before, and my first impression that came from the album’s name isn’t that flattering either. The songs on the album count a lot on repetition, and this creates a very hypnotic atmosphere at its best. This isn’t a bad thing at all, because the riffs in the songs are almost always top notch on the whole record. Melodic parts are also very catchy when there are any.

Sound on the album is pretty raw and cold, but all of the instruments are clearly audible and on a whole they work very fine. The songs often have this aggressively pushing and dark feeling, which makes it a very successful doom recording in my eyes. Surprisingly the record seems be more composed of stand alone songs than intended to be heard as some kind of entirety, as is often case with recordings that flirt with doom, and the songs really stand on their own. You could even go as far and say that some of the songs really possess that “hit song” potential.

Even though there are songs on the album that aren’t really that great, on a whole we are definitely on the plus side. As I said I don’t have any previous experience on Valborg, so I can’t really compare this album to their previous ones, but I can guarantee that I’ll will go and correct this gap in my sophistication as fast as possible.

Aleksi Vaittinen