URFAUST – Apparitions [ep]

Urfaust
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Ván Records

 

Huuruisten, riipivien, sekopäisten ja uhkaavien tunnelmien luomiseen erikoistunut hollantilaiskaksikko VRDRBR ja IX ovat valmistaneet uuden annoksen omalaatuista messuamistaan. Minimalistisen black metalin, doomin, ambientin ja neoklassisten elementtien risteyskohdassa he ovat aikaisemmin onnistuneet usein synnyttämään varsin kiehtovia musiikillisia otuksia. Kuinkas tällä kertaa?

Lyhyesti sanottuna: kolmesta raidasta koostuva a-puoli on mainio, yhden kappaleen b-puoli ei mitenkään erityisen ylistettävä. Jälkimmäinen koostuu huminasta, leijailevista urkujen äänistä sekä kaikuisista matalista ”Ooo”- ja ”Aaa”-tyyppisistä kuoron äänenavauksista. Sama tasainen kuulomaisema vain jatkuu ja jatkuu. Sinänsä teos toimisi kyllä jonkin kauhu-/scifi-elokuvan kohtauksessa, jossa tutkimusryhmä astuu suureen luolaan, valaisee taskulampuilla ympärilleen ja ihmettelee tuntemattomien olentojen valtaisia rakennelmia.

Ensimmäinen puolisko sen sijaan on tapahtumarikkaampaa kuultavaa. Aloitusraita hiipii esiin hyvin rauhallisesti ja alkaa kutoa verkkojaan utuisen ambient-tunnelmoinnin avulla. Aikamoista avaruusmusaa siis, metallista tai rockista ei ole tässä vaiheessa tietoakaan. Pian raita vaihtuu huomaamatta toiseksi kappaleeksi, jossa sellon äänet ja hidas, täsmällinen rumpukomppi luovat mielikuvan hämärästä tanssisalista. Myös IX:n tuttu hoilaava ääni astuu esiin tässä vaiheessa vaikka ei mitään varsinaisia sanoja laulakaan. Sitarilta kuulostava itämainen soitin tiivistää biisin ydintä entisestään. Vasta kolmas raita tarjoaa metallisempia elementtejä. Rauhallinen, raskas, pahaenteinen veisu on tällä levyllä lähimpänä perus-Urfaustia. Laulussa kuulostaa olevan sanatkin ja sähkökitara rämisee mukana. Levyn hienoin osuus alkaa rääkäisyllä, jonka jälkeen melodisempi kitarakuvio lähtee liikeelle ja lauluun tulee mukaan tarvittavaa raivoa. Levyn soundit ottavat tilan hienosti haltuun etenkin, jos kuuntelee tarpeeksi kovalla. Hyvä palvontatuokio siis on tämäkin julkaisu.

 
Seppo Rautio