TORSO – Giallo [7” EP]

362878
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Omakustanne

Julkaisun nimestä odotin jotain hieman Goblin -tyylistä Dario Argenton elokuvien suunnilla liikkuvaa progressiivista musiikkia ja arvaukseni ei nyt tällä kertaa ehkä osunut aivan nappiin. Torso (kirjoitetaan virallisesti “Torso.”) on metallisella otteella ja progressiivisella vivahteella soitettua rumpujen ja basson avulla luotua kokeellista rock-musiikkia, jossa on vielä ripaus popmusiikin tarttuvuutta. Yhtyeen omien sanojen mukaan musiikkityyli on drum’n’bass’n’noise. No, ehkä se ei kovin pahasti metsään mene. Lopputulos on kuitenkin kaiken kaikkiaan hieman eriskummallinen, mutta myös samalla oudosti toimiva, eikä oikeastaan yhtään hullumpi julkaisu.

EP:n viisi kappaletta ovat melko lyhykäisiä, vain kaksi niistä on yli kolme minuuttia pitkiä. Yhtyeen repertuaari onkin kauttaaltaan hyvin energistä, ja huokuu hyvää fiilistä. Lyhyen soittoaikansa takia EP ei myöskään ala varsinaisesti missään vaiheessa kyllästymään vaan kestää ihan mukavasti uudelleenkuuntelua. Välillä tuntuu, että kikkailua voi olla hieman liikaa ja en tiedä toimisiko Torson musiikki edes täyspitkässä formaatissa täysin.

Giallo on ihan mukava pieni julkaisu ja sisältää kappaleita, joissa on hyvin tarttuvia pätkiä. Sana jota maistelen suussani miettiessäni kuinka yhdellä sanalla sitä kuvailisin on “erikoinen.” Eli, jos erikoinen on heiniäsi voisin myös suositella Torson Gialloa.

Judging by the name of this release I was waiting for something progressive Goblin-like music that is familiar from Dario Argento’s movies, but this time I really did not hit the mark with my guess. Torso (officially written as “Torso.”) is experimental music performed with drums and bass that contains a metallic touch with a hint of progressiveness, spiced up with a catchiness of pop music. By the bands own words the genre classification would be something like drum’n’bass’n’noise. Well, maybe that is not that badly put at all. In the end the record is all in all pretty bizarre one, but in the same weird way it works okay and is not a bad release at all.

The five songs on the EP are pretty short, only two of them clocks over three minutes. The group’s repertoire is through and through very energetic and gives good vibes. Due to it’s short length EP does not start to bore you in any time, but instead holds up to listening multiple times. Sometimes it feels that there might be just a bit too much experimental elements and I do not know if Torso’s music would work as well as now in full-length format.

Giallo is a nice little record and it has songs that have very catchy parts. The word what I am twiddling in my mouth, when thinking one word how to describe this record, is “peculiar.” So, if peculiar is your thing I could also recommend you to Torso’s Giallo.

Aleksi Vaittinen