THE WOMB – Promo 2013

1231314_209043925936356_698391752_n
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Omakustanne

Kohtu on hautonut meille promo-julkaisun verran perinteikkään oloista heavy rockia. Suurimmiksi vaikutteiksi liitteessä mainitaan Black Sabbath ja Deep Purple, jotka ovat nimiä joita heitellään vastaavien yhtyeiden parissa joskus ehkä vähän liiankin kevyesti. Kuitenkin tämä lohjalainen viisihenkinen yhtye vetää esikuvilleen melko uskollisella otteella. Kyllähän ne vaikutteet siellä ovat kuultavissa, eivätkä kuulosta yhtään hullummilta.

Yhtyeen soittaminen on hyvin riffilähtöistä, johon yhdistettynä erinomaiset Hammond-pätkät ja vokalisti Maija Turusen lauluääni, saa aikaiseksi erittäin hyvällä groovella etenevää heavy rockia. Karsastin alkuun hieman vokaaleja, mutta muutaman kiekon pyöräytyksen jälkeen aloin pitämään niitä. Soundit ovat juuri sellaiset kuin tämän tyyppiseltä musiikilta on lupa odottaa, ei mitään liian siistittyä, mutta tarpeeksi selkeää että soittimet erottaa hyvin.

Promon kaikki kolme kappaletta ovat ihan hyviä veisuja, ja vaikka mitään tajunnan räjähtää materiaali ei ole, saa se silti jalan heilumaan mukavasti, ja on mielestäni osoitus siitä, että ihan pätevää heavy rockia osataan vielä näinä päivinäkin tehdä, eikä se ollut pelkästään 70- ja 80-luvun etuoikeus.

The Womb has brewn us a promo release of heavy rock that feels very traditional indeed. Main influences are mentioned to be Black Sabbath and Deep Purple, on the insert that was delivered with the promo, and those are names that are quite often, and maybe too recklessly,  mentioned the bands playing similiar kinds of music. But in this case the five-piece orchestra plays with a touch that shows devotion to their paragons. Yes, those influences are really audible there and they do not sound that bad at all, either.

The playing is very riff-oriented, and to adding excellent Hammond parts and vocalist Maija Turunen’s singing to that mixture, creates heavy rock with a pretty nice groove. At first I did dislike the vocals a bit, but after a few plays I started to like them. The sounds are just what you would expect from this type of music, nothing too clean, but clear enough so that you can hear all the instruments well.

All three songs on the promo are pretty good, and even though they are not like any mind shattering material, they tend to get your feet moving, which is clear notification in my opinion that they have a skill to make good, working heavy rock even these days, and that it was not only the privilege of the 70s and the 80s either.

Aleksi Vaittinen