THE WAY OF PURITY – Equate

 

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: WormHoleDeath Records

 

Salaperäistä. Vokalistia lukuunottamatta bändin jäsenet esiintyvät naamioituneina eikä myöskään heidän kansallisuuksiaan paljasteta. Monesta eri maasta soittajat kuitenkin ovat lähtöisin. Saatekirjeen mukaan eläinten oikeudet ovat lähellä tyyppien sydämiä. Toisaalta kansissa on jos jonkinlaisia mystisiä symboleita ja esteettisiä viitteitä black metalin suuntaan. Jotain epäilyttävää tässä on.

Sinetti epäilyksille tulee, kun saatekirjeestä huomaa genreksi merkityn ”blackened metalcore”. Moinen ei ihan hirveästi innosta kuuntelemaan. No, antaapa soida. Sieltä se nyt lähtee, nousee siivilleen…ja katoaa kompuroiden lähimetsikköön. Sen verran kököstä tavarasta on nyt kyse. Jonkinlaisen melodeathin ja tönkösti päristelevän metalcoren välimaastossa tässä hiihdellään. Välillä tavoitellaan hieman kaupallisempaa, peräti Evanescence-tyylin silkkimekkopomputtelua mutta varsin kömpelö ote on siinäkin. Soundimaailma on kohtalaisesti kohdillaan mutta jotenkin ontto ja muovinen. Vokalistinainen kähisee vaivaannuttavan ponnettomasti, puhdas vokalisointi sentään toimii kohtalaisesti. Parissa pehmeämmässä veisussa toinen neito käy vierailevana vokalistina lauleskelemassa jotain. Sävellykset ovat tylsiä ja kompit ärsyttävästi tykytteleviä.

Viides kappale alkaa karummalla black metal -piiskauksella. Se kuulostaakin viileältä tuulahdukselta muuten tunkkaisessa ympäristössä. Tuokin biisi muuttuu pian tyhjänpäiväiseksi ostariheviksi, jossa muka nokkelasti lurittelevat kitarat ja vokalistin ankea korina viimeistelevät keskinkertaisen tunnelman. Muutamissa kohdissa, kun musiikki ei pysähdy rankistelemaan ja nykimään, orkesteri onnistuu sentään luomaan kohtalaisen toimivia tummasävyisen melodisia äänimaisemia.

Seppo Rautio