TÄHTIPORTTI – Tähtiportti

417594
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Svart Records

”Kuoleman kylmä käsi, avaimeton lukko, huoralinna, metsänholvi, kyrpätuoli, Tähtiportti.” Ja ei, kyseessä ei ole vanhan CMX:n aikainen taidesekoilu vaan kyseessä on kollektiivi nimeltään Tähtiportti. Yhtye itsessään on erikoinen sekoitus suomalaisia artisteja eri suunnilta: Albert Witchfinder (Reverend Bizarre), Vilunki 3000 (Op:l Bastards), Stiletti-Ana (Jesse), sekä Randy Barracuda (Imatran Voima) jonka jotkut radion kuuntelijat tunnistavat varmaan myös oikealla nimellään Perttu Häkkinen. Debyyttialbumi julkaistaan 27.2.2015 mutta osa levyn kappaleista on julkaistu jo aikaisemmin. Tässä vaiheessa täytyy jo tunnustaa, että tämän arvion kirjoittaminen oli hankalaa niin kyseisen muusikin vähäisen tuntemuksen kuin sen aiheuttamien hämmentävien, mutta erittäin positiivisten kokemusten vuoksi.

Tähtiportti on musiikillisesti minimalistista ja kolkkoa tekno, emb ja ambient osastoa, mystisellä ja painostavalla tunnelmalla. Musiikin päällä kuullaan monotonista puhelaulua suomeksi, joka sivuaa muun muassa Luciferia, salatieteitä, hypnoottismagneettisen katseen mestareita ja muita jokseenkin hämmentäviä, mutta kiehtovia asioita. Välillä onkin hankala sanoa, onko tässä pyritty huumoriarvoon vai jonkinlaisiin kunnianosoituksiin mainittuja asioita kohtaan. Ehkä se on kuuntelijan päätettävissä, mutta pitkän kuuntelun jälkeen olen itse taipunut toiseksi mainittuun, joskin hieman pilke silmäkulmassa.

Mitä itse mielipiteeseeni levystä tulee, voin vain sanoa, että se iski johonkin sisäiseen hermoon jota en itsekään tiennyt olevan olemassa. Se on kaikessa minimalistisuudessaan nerokas, eikä pääse tietystä yksinkertaisuudestaan huolimatta kyllästyttämään hetkeksikään. Kaikissa kappaleissa on jotain kieroa joka kiehtoo kerta kerran jälkeen. Jopa cover filosofi Esa Saarisen vuonna 1984 kirjoittamasta Poikarakkaus -kappaleesta toimii yllättävän hyvin, kaikessa järjettömyydessään.

Tähtiportti on kokemus joka pitää itse kuunnella. Se todennäköisesti kuulostaa vastaanottajasta riippuen joko naurettavalta paskalta tai kiehtovalta ja erinomaiselta nerokkuudelta. Minulle se oli juuri tuota jälkimmäistä. En osaa oikein vieläkään sanoa mitä mieltä siitä olen ja siksi sille on vaikea antaa arvosanaa millään asteikolla. Minulle se on kympin arvoinen kokemus, mutta koska musiikki ja taide ovat aina subjektiivisia asioita, voi se sinulle olla jotain aivan muuta. Loppukaneetiksi en osaa todeta muuta kuin, astukaa sisään Tähtiporttiin ja tehkää omat päätelmänne.

Markus Mähönen