Kaksi kotimaista ryönäisen myllytyksen ryhmää lyö voimansa yhteen tällä pikkulevyllä. Kumpainenkin esittää kaksi kappaletta. A-puolella esiintyy Cicutoxin, joka rämistelee ensimmäisen kappaleen yllättävänkin rennolla ja rokkaavalla otteella. Toki vokalistin oksentava oranki -tyyli on tuttua aikaisemmilta tuotoksilta, ja pahoinvointi on siis asiaankuuluvasti läsnä.
Miellyttävä pikku levykäinen. Tällä split-julkaisulla nimittäin kaksi kotimaista doom-pohjaista yhtyettä esittää kumpainenkin yhden tyylikkään biisinäytteen.
Näitä jätkiä vituttaa. Näin voisi kyökkipsykologi todeta Cicutoxinin musiikkia kuunnellessaan. Levyn a-puolella nimittäin elämöi raakaa hardcoren katkuista sludgea vääntävä porukka. Aikaisempiin kasettijulkaisuihin ja Pigeon Huntin kanssa tehtyyn splittiin verrattuna cicujen ilmaisuun on tullut entistä enemmän särmää ja hyökkäävyyttä.
Levy käynnistyy makoisasti blastbeatilla ja säröisällä kitarasoundilla. Itse asiassa äänimaisema on samalla tavalla savuinen ja reunoiltaan kuurainen kuin vaikkapa Immortalin Pure Holocaust-levyllä. Tämä on erittäin mukava merkki siihen nähden, että viimeksi kuuntelin ukrainalaista Drudkhia pidemmän session Handful of Stars -levyn muodossa, joka oli ihan tyylikästä mutta hieman etäisen ja siistityn kuuloista post-rokkailua. Nyt tarjolla on taas uhmakkaampaa black metalia.