Avainsana: horror

Gnaw Their Tongues – I Speak the Truth, Yet with Every Word Uttered, Thousands Die

 

Arvosana: 8/10

Julkaisija: Consouling Sounds

Hollantilainen Gnaw Their Tongues on puolentoista vuosikymmenen mittaisen olemassaolonsa aikana saatellut maailmalle reilu viisikymmentä julkaisua, joihin kuuluu myös neljätoista täyspitkää albumia. Kaiken kaikkiaan tämän yhden miehen operaation takaa löytyvän multi-instrumentalisti Moriesin – eli arkisemmin Maurice de Jongin – julkaisuhistoria kattaa päälle sata erilaista äänitettä.

Jopa Gnaw Their Tonguesin mittapuulla hirviömäisen nimen omaava I Speak the Truth, Yet with Every Word Uttered, Thousands Die pitää sisällään kahdeksan kappaletta, joiden yhteispituus on tasan kolmekymmentäviisi minuuttia.

Moriesin luomistyön pääasiallisena kanavana toimivalle Gnaw Their Tonguesille on alusta asti ollut leimallista, että sen luokitteleminen on samaan aikaan sekä toivottoman hankalaa että myös lapsellisen helppoa. Musiikilliselta kantilta katsottuna Moriesin padassa on kuplinut kaikkea mahdollista noisesta doomiin ja ambientista black metaliin, mutta mihinkään helppoon kategorisointiin – ála black noise – Gnaw Their Tongues ei taivu. Toisaalta kaiken tämän musiikillisen ristiinnussimisen läpi kulkee punaisena lankana Moriesin päättäväinen ja pakonomainen hakeutuminen saastan, väkivallan ja kauhun äärelle. Mitä ikinä mies pakottaakaan musiikilliseen muottiin, se on sairasta ja likaista.

I Speak the Truth, Yet with Every Word Uttered, Thousands Die ei muodosta poikkeusta sääntöön. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että käsillä oleva albumi on tunnelmaltaan lähempänä bändin alkuaikojen törkyisiä klassikoita, kuten An Epiphanic Vomiting of Blood ja All the Dread Magnificence of Perversity, kuin vaikkapa huomattavasti seesteisempää L’arrivée de la terne mort triomphante -levyä vuodelta 2010.

Merkittävänä erona mainittuihin klassikkolevytyksiin on kuitenkin se, että tällä levyllä yhteys black metaliin rajoittuu lähinnä tuskaisiin vokaaleihin. Noin muuten metallivaikutteet loistavat poissaolollaan, vaikka kieltämättä kappaleessa White Void Black Wounds aavistelee traditionaalisempaa kappalerakennetta. Musiikillinen raiskaus on kuitenkin tässäkin tapauksessa sillä tavalla perusteellinen, että lopputulos kuuluu joka tapauksessa harsh noisen ja industrialin karsinaan. Asteen verran selkeämmin industrial-vaikutteet ovat esillä seuraavina tulevissa To Rival Death in Beauty– ja Here Is No Corruption -kolisteluissa.

Gnaw Their Tongues on edelleenkin omanlaisensa tapaus metallin ja melun uloimmilla laidoilla, eikä sen järjestyksessään neljästoista albumi tätä asemaa ainakaan heikennä. Oikeastaan päinvastoin. I Speak the Truth, Yet with Every Word Uttered, Thousands Die on juuri sitä, mitä Gnaw Their Tonguesin pitääkin olla: kuin kuuntelisi sellaisia elokuvia kuten Los Sin Nombre ja Martyrs. Lopulta melko harva bändi tai artisti pystyy tähän. Mustan metallin viitekehyksessä ainoastaan kotimaisen True Black Dawnin voisi sanoa osoittavan vastaavaa onnistuneisuutta kauhuntunnelmien luojana.      

Harri Linnera