Avainsana: Devin Townsend

DEVIN TOWNSEND PROJECT – By a Thread: Live in London 2011 [4 x DVD]

Townsend, Devin: By a Thread: Live in London 2011 -box set
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: InsideOut Music

 

 

 

 

Kaikki Devin Townsendiin liittyvä tuntuu saavan nykyään likipitäen messiaanisen kohtelun. Kyllähän mies kieltämättä aikamme suuria musiikillisia innovaattoreita on, mutta jos Heavy-Devy ei ole vieläkään kyennyt julkaisemaan mitään Strapping Young Ladin tapaan mullistavaa, onko kaikki hehkutus kuitenkaan aiheellista? Tähän kysymykseen päätin etsiä vastaukseen kenties parhaasta mahdollisesta lähteestä – neljän keikan dvd-boksista, jolla Devin Townsend Projectin kaikki albumit soitetaan kannesta kanteen. Nojatuolitutkimusmatkailua parhaimmillaan.

Aluksi hieman taustoja: Kanadan Strapping Young Lad oli yksi metallin persoonallisimmista, mielipuolisimmista ja parhaista yhtyeistä. Sen kädenjälki näkyy ja kuuluu tänä päivänä lukemattomissa modernin metallin julkaisuissa. Omissa kirjoissani Devinin sävellystyö ja bändin maaniset suoritukset ohittavat helposti esimerkiksi Meshuggahin pitkässä juoksussa varsin tasapaksut katkokävelyt. Rankkaan musiikkiin kuului myös rankka elämäntyyli, päihteineen ja mielenterveysongelmineen. Lopulta The New Black (2006) -albumin jälkeen Devin ilmoitti yhtyeensä olevan historiaa, omaan uraansa ja terveyteensä vedoten.

Miehen soolotuotanto oli jo tässä vaiheessa varsin laaja ja moninainen. Strappingin jälkeen Devin ehti julkaista mainion Ziltoid the Omniscient -avaruuskonseptin, ennen kuin ilmoitti ryhtyvänsä Devin Townsend Projectin kimppuun. Kyseessä tulisi olemaan neljän täysin erilaisen albumin julkaisu, jokainen vieläpä eri bändin kanssa, kaikki kuitenkin toisiinsa liittyen. Albumeista Ki ja Addicted julkaistiin vuonna 2009 ja Ghost, sekä Deconstruction vuonna 2011 – kaksi jälkimmäistä vieläpä samana päivänä. Nyt kun levyt ovat pihalla, on projekti hyvä päättää neljään perättäiseen keikkaan Lontoossa – kaikki Devin Townsend Projectin musiikki läpisoitettuna ja kuvan kera tallennettuna.

Albumeista ensimmäinen, Ki, murahteli varsin sisäänpäin kääntyneesti, ollen kenties eräänlainen antiteesi Devinin aiemmalle showmiehen maineelle. Projectin avauslevy iski minuun aikanaan kaikkein vähiten, joten tähän nähden onkin varsin yllättävää, että albumin keikka on varsin miellyttävää seurattavaa. Devin jutustelee rehellisen kaverillisen oloisesti läpi konsertin, kertoillen kunkin vaiheen taustoja. Voisikin sanoa, että Ki aukeaa monelle varmasti kunnolla vasta tässä vaiheessa. Edelleenkään kaikki levyn raidoista eivät ole täysosumia, mutta keikan katsoo mukisematta ja kokonaisuudesta (tsekatkaapa varsinkin Coastin ”kakkosoton” välispiikit) jää käteen varsin sympaattinen fiilis.

Levylautasella heikointa kiekkoa seuraa oma henkilökohtainen suosikkini, avaruuspopmetallilevy Addicted. Turkasen tarttuvat biisit yhdessä levyllä kakkosvokalistina häärivän Anneke Van Giersbergenin kanssa tekivät tästä itselleni kaikkein toimivimman ja kuuntelua kestävimmän kiekon. Anneke on myös läsnä Lontoossa. Ohjaajan lievä epäonnistuminen leikkauksissa pisti kuitenkin hieman epäilemään neidin suoritusta, sillä mikki nousee usein pahuksen häiritsevästi huulille vasta hetki laulun alkamisen jälkeen. Nauhaltako tulee? Tätä huomaa kyttäävänsä setin puoleen väliin saakka, jolloin ensimmäiset rehdit virhenuotit tulvahtavat tällä kertaa poikkeuksellisesti ilahduttamaan kuulijaa. Loppusetti menee lukemattomia kertoja kuullun levyn kohtuullisen yllätyksettömän läpiluennan seurailuna. Toimii kuin häkä, mutta Ki:n tyyppistä lisäarvoa kuvamateriaalista ei synny missään vaiheessa.

Projectin hulluin albumi ja ehdottomasti Strappingia lähinnä laukova Deconstruction räimii levyllä suunnattoman massiivisena möhkäleenä, jolta löytyy kaikkea – teknosta kuoroihin ja mätöstä, helvetti soikoon, hampurilaisiin. Tällainen megalomaanisuus asettaa live-versioinnille kieltämättä melkoiset rajoitukset, eikä dvd aivan levyn tasoiksi kasvakaan. Päällimmäisenä jää mieleen hienoinen tempojen hidastaminen kautta linjan, sekä ilmiömäisen kepeästi nakuttavan, mutta Addictedin tönkköä Ryan Van Poederooyenia huomattavasti persoonallisemmin soittavan Dirk Verbeurenin suoritus.

Viimeinen neljästä levystä, höyhenenkepeä maalailu Ghost, onkin sitten milteipä dvd:n helmi. Soitannassa on kuultavissa valtava helpotus urakan loppuun saattamisesta, sekä aito esiintymisen riemu. Huilisti/vokalisti Kat Epple tuo pakettiin huikean lisän ja hänen otteistaan huokuva kokemus jättää oikeastaan varjoonsa koko muun yhtyeen. Komea lopetus, uskomaton tunnelma.

Nojatuolimatkan päätteeksi pitäisi löytää lopputulema alun kysymykseen? Onko Devin Townsend aikamme musiikillinen Jeesus? Onko kaikki mihin hän koskee kultaa? Miehen lahjakkuutta ja näkemystä ei käy kiistäminen, mutta kyllä näihin neljään levyyn mahtuu myös musiikillisia notkahduksia. Vaikka uusi ”negatiivisen elämän” hylännyt Devin tuntuu allekirjoittaneelle oudolta vieläkin, huomaan kuitenkin oman kunnioitukseni tätä metallin hullun tohtorin korvannutta hassua new age -ukkelia kohtaan kasvaneen tämän julkaisun jälkeen. Musiikin messias hän ei selvästikään ole, mutta yksi legendoista ja suurista lahjakkuuksista kuitenkin. Minne hän tästä urakasta selvittyään suuntaa, lieneekin sitten seuraava suuri kysymys. Siihen saakka tällä boksilla pärjää kyllä varsin hyvin.

Markus Makkonen