Avainsana: De Magia Veterum

Golden Ashes – In the Lugubrious Silence of Eternal Night

Arvosana: 8/10

Julkaisija: Oaken Palace Records

Taiteilijanimellä Mories tunnettu hollantilainen multi-instrumentalisti Maurice de Jong on lukemattomien bändien ja projektiensa kanssa luonut julkaisuhistorian, johon kuuluu päälle sata erilaista äänitettä. Miehen bändeistä tunnetuimmat lienee Gnaw Their Tongues, Aderlating ja De Magia Veterum. Näistä ensimmäisenä mainittu julkaisi jokin aika sitten järjestyksessään jo neljännentoista albuminsa, josta löytyy arvostelu näiltä samoilta sivuilta.   

Golden Ashes edustaa Moriesin projektien tuoreempaa laitaa, sillä sen ensimmäinen elonmerkki oli vuonna 2018 ilmestynyt lyhytsoitto The Desolation. Seuraavana ilmestyi esikoisalbumi Gold Are the Ashes of the Restorer, jota seurasi vielä samana vuonna lyhytsoitto The Golden Path of Death Acceptance. Moriesille tyypilliseen tapaan seuraavaa albumia ei tarvinnut kauan kaipailla, vaan In the Lugubrious Silence of Eternal Night ilmestyi kutakuinkin puoli vuotta edellisestä julkaisusta.

Mitä tulee kappaleiden määrään ja levyjen pituuksiin, Golden Ashesin täyspitkät tulevat melko lähelle 1:1-suhdetta: molemmat sisältävät kahdeksan kappaletta ja levyjen pituudet asettuvat kuuden sekunnin heitolla kolmenkymmenenviiden minuutin tuntumaan. Näistä kahdesta albumista jälkimmäinen on se pikkaisen pidempi.

In the Lugubrious Silence of Eternal Night ei noin muutenkaan tee kovin kummoista eroa edeltäjäänsä. Tarjolla on tälläkin kertaa korostetun kosketinvoittoista, eteeristä ja maalailevaa mustaa metallia. Rumpukone naputtaa suurimman osan ajasta vimmaisella tahdilla, tuskaiset kähinävokaalit eivät nouse kovinkaan reilusti muun äänimassan yläpuolelle, eivätkä siirtymät kappaleesta seuraavaan ole mitenkään erityisen alleviivattuja. Periaatteessa levy voisi aivan hyvin koostua yhdestä reilu puolituntisesta kappaleesta.

Tunnelman puolesta Golden Ashes on ottanut askeleen mahtipontisempaan ja apokalyptisempaan suuntaan, jopa niin, että siellä ja täällä tulee mieleen norjalaisen Limbonic Artin varhainen tuotanto. Tämä ei ole ollut yksinomaan hyvä asia, sillä samalla kun bändi on saanut äänimaailmaansa tietynlaista selkeyttä ja särmää, se on myös hieman kadottanut esikoislevynsä toismaailmaisia sävyjä. Tässä voisi myös toistaa sen jo edellisessä arvostelussa todetun seikan, että Golden Ashesin vahvin osaaminen on ehkä kuitenkin muualla kuin mustassa metallissa. Näin ollen askel mustan metallisemman ilmaisun suuntaan menee noin puolen askeleen verran harhaan.

Noin muuten In the Lugubrious Silence of the Eternal Light toimii omanlaisenaan konventionaalista mustan metallin saundia rikkovana teoksena vähintäänkin hyvin. Se on tunnelmallinen ja kokeellinen albumi, joka tarjoaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä terrestriaalin todellisuuden ahtaisiin ja ankeisiin kuvioihin.

Harri Linnera

Golden Ashes – Gold Are The Ashes Of The Restorer

Arvosana: 9/10

Julkaisija: Aurora Borealis Recordings

Pääasiallisesti taiteilijanimellä Mories tunnettu hollantilainen multi-instrumentalisti Maurice de Jong on lukemattomien bändien ja projektiensa kanssa luonut titaanisia mittasuhteita tavoittelevan julkaisuhistorian. Miehen bändeistä tunnetuimmat lienee Gnaw Their Tongues, Aderlating ja De Magia Veterum, joiden yhteenlaskettu tuotanto pelkästään kattaa liki kahdeksankymmentä erilaista julkaisua.

Golden Ashes edustaa Moriesin projektien tuoreempaa puolta, sillä sen ensimmäinen elonmerkki oli vuosi sitten ilmestynyt The Desolation -EP. Tämä kolme kappaletta sisältänyt ja vaatimattoman yhdentoista minuutin keston omaava omakustanne on kuitenkin ollut saatavilla vain ja ainoastaan digitaalisessa muodossa. Käsillä oleva esikoistäyspitkä sen sijaan on saanut julkaisijaltaan Aurora Borealis Recordingsilta varsin tyylikkään, joskin visuaaliselta ilmeeltään asianmukaisen pelkistetyn muodon. Hieman proosallisemmin ilmaistuna kompaktilevyn sisällään pitävistä pahvikuorista löytyy kappaleiden nimet ja niukasti tietoa sekä levytyksestä että tekijästä, mutta siinä onkin kaikki.

Gold Are The Ashes Of The Restorer on levy, josta voisi hyvinkin käyttää jotain post-alkuista kuvailua ilman minkäänlaista herjaa. Albumin avausraita The All Consuming Light Of Eternal Death humisee kallokoppaan siinä määrin kosketinvoittoisena, että äänimassan alla sykähtelevä mustanmetallinen pulssi saattaisi hyvinkin olla vain kuulijan omaa mielikuvitusta. Toisesta kappaleesta eteenpäin rumpukoneen tarjoama tahditus tulee hieman paremmin kuuluviin, mutta koskettimet säilyvät joka tapauksessa pääosassa. Rajat black metalin, dronen ja monenkirjavien post-alkuisten tyylilajien välillä vaikuttavat lähinnä kosmiseen tomuun piirretyiltä viivoilta.

Kahdeksan kappaletta sisältävä ja reilun puolentunnin keston omaava albumi on ennen kaikkea kokonaisvaltainen auraalinen kokemus, jota ei ole mielekästä pilkkoa pienempiin osiin. Kokonaisuus on tuntuvasti enemmän kuin osiensa summa. Rumpukoneen, basson, koskettimien ja kähinävokaalien muodostama minimalismi versoo maailmoja psyyken sisällä. Tässä mielessä voi sanoa, että Golden Ashesin esikoisalbumi saavuttaa saman kuin black metalin ja dronen parhaimmat edustajat, vaikka kolhiikin melko lailla kummankin genren musiikillisia konventioita.

Toisaalta täytyy myöntää, että projektin vahvin osaaminen on ehkä kuitenkin dronen ja muun kokeellisen äänitaiteen puolella. Jos kautta linjan vahvasta kokonaisuudesta haluaa poimia yhden kappaleen erilleen, niin se on levyn viides raita, melko vuolassanaisesti nimetty Drifting Slowly Through The Portal Of Sorrow Towards The Void Of Death. Mainitussa kappaleessa alun alkaenkin minimaalisesta soitinarsenaalista on pudotettu vielä rumpukone pois, mutta lopputulos on tunnelmaltaan sitä luokkaa, että voisi soida David Lynchin hienoimpien teosten taustalla.

Yhteensummaten sanottakoon, että Golden Ashes on tehnyt todella vakuuttavan esikoisalbumin. Gold Are The Ashes Of The Restorer on aika lailla kaikkea sitä, mitä tällaiselta genrerajoja taivuttavalta levyltä saattaa toivoa. Se on tunnelmallinen, hyvällä tavalla sisäänpäin kääntynyt ja omalla lohduttomalla tavallaan hyvin kaunis. Toivottavasti Mories jatkaa tämän projektin parissa vielä tulevaisuudessakin.

Harri Linnera