Avainsana: 2015

Porispere – Lauantai 1.8.2015, Pori

Porispere saa aina silloin tällöin houkuteltua Kirjurinluodolle jonkin kulttinimen, jota on aivan pakko lähteä katsomaan. Viimeksi se oli itselleni Sacred Reich muutama vuosi takapein ja tänä vuonna jäähyväiskiertuettaan viettävä Nuclear Assault. Lauantai riitti tällä kertaa, sainhan bonukseksi myös punkkisuuruus Bad Religionin, ei paha. Ensimmäisenä päivänäkin olisi voinut pari bändiä katsastaa, mutta nyt kävi näin.

3B8B0581

Kirjurinluodon jo aiemmilta vuosilta tutut rokkivuohet olivat taas paikalla – harmi ettei keltaista yksilöä näkynyt

Festivaalialueelle siirryttäessä euroviisusuosikki Pentti Kurikan Nimipäivät lopetteli settiään ja pirteää punkkiahan se oli, kuten Suomen kansa hyvin tietää. Pitkähkössä jälkispiikissään rumpali Toni jaksoi vieläkin hehkuttaa euroviisumenestystä ja se on pelkästään oikein. PKN on kieltämättä sympaattinen bändi ja olisihan tuota voinut katsoa pitempäänkin.

3B8B0553

PKN sai paljon huomita myös lavalta poistuttuaan

Kurikoiden jälkeen olikin pitkään hiljaisempaa, suorastaan tylsää. Aikaa tappaakseen oli siirryttävä mukavuusalueelta ja katsastettava lavojen antia ennen illan ns. ”oikeita” bändejä. Teltassa Atomirotta oli ihan yhtä vähän kiinnostava kuin Tuskassa, tosin tällä kertaa jaksoin katsoa bändin touhuja sentään yli 20 sekuntia. Eturivin tyttöjen kiljunta vain alleviivasi faktaa, että tämä kollektiivi ei kyllä kuulu millään muotoa Tuskaan.

_MG_0033

Viskibaari oli hyvä lisäys tarjontaan, harvoin mitään kunnon aineita on tarjolla festareilla

Onneksi pikkulavalla operoi paikallinen Abbot. Miesten retrohenkinen hevirock oli hyvää taustamusiikkia viskin maistelulle. Musiikki ei varsinaisesti räjäyttänyt tajuntaa mutta varsinkin laulajan seksikkäät amerikkaspandeksit olivat sen verran kova juttu, että täydet pointsit Porin pojille. Paikalle eksyneen nuoremman väen huomioinen välispiikeissä oli myös oikein mukavaa. Hyvä tästä vielä tulee. Päälavalla tämän jälkeen aloittelevaa Disco Ensembleä olen jostain irrationaalisesta syystä aina inhonnut, joten pysyin visusti anniskelualueella. Ihan hyvä meininki näytti olevan, kaukaa katsottuna.

3B8B0571

Abbot vakuutti

_MG_0049

Tekst- TV 666 – Porilaisten jalanjäljillä

Ennen Porisperea Teksti-TV 666 on jäänyt mieleen jonkin sortin hipsteribändinä, jonka kuvissa on vilahtanut Death- ja Cannibal Corpse-paidat. No äijäin musassa ei ole tietenkään mitään Tampa death metalia, mutta varsin viihdyttävää mesoamista kumminkin. Kaikin puolin levottomasta hommasta tulee enemmänkin mieleen Porin suuren miehen, Jussi Lehtisalon häröily ja luultavasti siksi bändiä tituleerattiinkin ”eniten porilaiselta kuulostavaksi ei-porilaiseksi bändiksi”. Harmittelin, että siirryin katsomaan keikkaa vasta loppumetreillä. Tämän jälkeen päälavan ominut Von Hertzen Brothers on aika turhanpäivänen ilmestys mutta pitihän sitä silti kuvaamassa käydä kun ei parempaakaan tekemistä ollut. Kun ei iske niin ei iske, kuuntelen tämän vesitetyn radiokaman sijasta mieluummin oikeaa progea.

_MG_0054

Päälavan edustan kukkameri oli nätimpi kuin Von Hertzen Brothers

3B8B0638

Nuclear Assault I

_MG_0106

Nuclear Assault II

Seuraavaksi telttavalan pimeydessä olikin vuorossa se kauan odotettu Porisperen huipennus, ainakin itselleni. Silmämääräisesti näytti, että ilahduttavan moni thrash-maanikko oli saapunut Porispereen juurikin pelkästään Nuclear Assaultin nykykuntoa katsomaan. Olin kuullut hieman moittivia kommentteja aiemmilta keikoilta, miehet ovat mukamas jo kovin väsyneitä ja vanhoja. Vanhoja ehkä mutta kyllähän se thrash/crossver taipui varsin mukavasti ja viihdyin. Pientä pitin tynkääkin nähtiin. Vaikka yleisö selvästi vielä rakastaa Nuclear Assaulttia, on varmasti järkevää mennä nyt saappaat jalassa hautaan eikä hiipua nolosti unholaan. Jäähyväisten ohessa bändi julkaisi uuden Pounder EP:n, jonka materiaalia kuultiin nyt myös Porissa.

_MG_0114

Nuclear Assault III

3B8B0682

Nuclear Assault IV – Legenda

Keikkaa tsekkaillessa tajusin kuinka kauan sitten olen kuunnellut viimeksi Nuclear Assaultin klassikkoäänityksiä, menee varmasti 90-luvulle. Monet biisit olivat silti yllättävän tuoreessa muistissa. Tähän edesauttaa John Connellyn täysin uniikki ulosanti ja aika kimakasti mies jaksoi vielä laulaa vaikka tukka onkin lyhentynyt ja harventunut sitten 80-luvun aikalailla. Dan Lilkerikään tuskin tulee enää koskaan Suomeen soittamaan – myös Brutal Truth lopetti viime vuonna ja Lilker kertoi jäävänsä eläkkeelle – joten viimeisten värssyjen vaijetessa olo oli haikea.

IMG_0073

Popedalla oli ihkaoma merkkarikoju

3B8B0688

Pate ja aloitteleva kitaristi Costello lavalla

3B8B0748

Bad Religion I

Popedan tietävät kaikki, joten riittänee todeta, että perushitit Pitkä kuuma kesä ja Kersantti Karoliina soitettiin. Tapparan miestä jäin kaipaamaan, mutta tuska unohtui kun lavalle saatiin Los Angelesin Bad Religion. Jos Wikipediaa on uskominen, bändi on ollut viimeksi Suomessa 2013, silloisessa Provinssirockissa, ja Porisperen veto oli punk-klassikon kymmenes esiintyminen maassamme, joten tässähän oli ihan suuren urheilujuhlan tuntua. Itse tunnen lähinnä bändin hitit, joten keikan viihdyttävyys oli positiivinen yllätys. Persoonallinen keulahahmo Greg Graffin on charmantisti harmaantunut sitten viimeisten näköhavaintojen. Sitä samaa Bad Religion-punkkiahan se koko setti oli, mutta erotin tarpeeksi nyansseja ja koukkuja viihtyäkseni tunnin ja vartin rypistyksen verran. Tosifanille Punk Rock Songin soittaminen ja American Jesus lopetusbiiseinä olivat ehkä hieman latteita valintoja.

Katso Bad Religionin settilista täältä

3B8B0726

Bad Religion II – Amerikkalainen jeesus?

3B8B0799

Bad Religion III

_MG_0161

Bad Religion IV – Fuck kirvoitti yleisönkin keskarit pystyyn

 Teksti ja kuvat: Timo Hanhirova