Swedenrock 2013 – Sölvesborg, Ruotsi

Jälleen kerran Etelä-Ruotsissa Sölvesborgissa järjestettävä Swedenrock kutsui puoleensa. Tämä taisi olla allekirjoittaneella kahdestoista kerta, kun tulee vierailtua siellä päin. Joka vuosi bändikattaus on massiivinen. Tänä vuonna oli kaiken kaikkiaan 77 yhtyettä hämmästeltävissä eri genreistä – klassisesta rockista aina dödöosastoon neljän päivän aikana.

 KESKIVIIKKO

Paikalle päästyäni puolalainen dödöjyrä Vader meuhkasi neloslavalla täydessä iskussa. Jos bändi oli viime vuonna Jalometallissa hieman puoli unessa, tällä kertaa nelikko tamppasi menemään todellisella tappo-otteella.

IMG_4279

Ruotsalainen Bullet on enemmän bilehardrockia ja aika naurettava tapaus loppujen lopuksi. Hauskan keikan pyrojen kanssa swedupetterit vetivät.  Ensimmäisen lämmittelypäivän viimeisenä ja pääbändinä toimi Candlemass. Legendaarinen doomkvartetti on pistämässä hommia jäähylle ja tekemässä viimeisiä festarivetoja. Kieltämättä on aika laittaa pillit pussiin, näiden vokalistisekoilujen kanssa, sillä nyt keulilla nähtiin Mats Leven. Mies on loistava vokalisti, joka osaa hoitaa sujuvasti vanhat ja uusimatkin veisut, mutta keulahahmona en menisi missään tapauksessa vertaamaan Messiah Marcoliin. Siitä huolimatta Candlemass veti todella tiukan keikan ja Leven on tuonut lisää potkua ja energiaa bändin esiintymiseen.

IMG_4476

TORSTAI

Päivän aloitti legendaarinen vanhan liiton brittihevi legenda Demon. Bändin on pitänyt lopettaa useampaan kertaan, mutta eivät vain malta lopettaa uraansa. Samapa tuo sillä bändi oli vireessä ja setti luonnollisesti koostui vanhoista hiteistä kuten ”Night Of The Demond”. Usalaista casino-aor oli tarjolla seuraavaksi, kun Rocky-leffoista tuttu Survivor esitteli kuntoansa. Yhtye tunnetaan parhaiten juuri näistä Rocyky leffojen kappaleista ”Like A Burning Heart” ja tietenkin ”Eye Of The Tiger”. Näiden aikana yleisö heräsi joraamaan oikein kunnolla. Valitettavasti muut piisit jäivät hämärän peittoon.

Näköjään Devin Townsendin keikoista on tullut pakollisia vuosien aikana. Mies tuppaa olemaan yhdellä sun toisella festarilla. Mikäs siinä, kun kysyntää riittää, kuten Swedenrockissa, jossa kolmannen lavan alue oli tupaten täynnä. Townsendin lavakarisma on todella kova, joka jättää yhtyeen muut jäsenet täysin taustalle.

IMG_4624

Olen pitänyt Five Finger Deathpunch lähestulkoon tylsänä nyky Jenkkimetallin edustajana, jota ei ole kovinkaan paljon kiinnostanut tsekata. Bändi pääsikin pahasti yllättämään varsin reippaalla keikalla. Bändin keulamies Ivan Moody olikin melkoinen tunnelman luoja. Mies pisti ruotsalaisen yleisöön vauhtia sen verran, että järjestysmiehet muistivat minkä takia tekevät työtänsä.

IMG_4689

Swedenrock tekee joka vuosi muutamia kultturitekoja buukkaamaalla enemmän underground-ympyröissä suosioita nauttivia kulttinimiä kuten Manilla Road. Yhtye todellakin nauttii enemmän kulttisuosiota, mikä oli havaittavissa jo yleisökoostumuksesta. Fanaattisimmat fanit olivat jo runnineet eturiviin, kun keskiverrot munkkeja mussuttavat hevisvenssonit seisoskelivat hyvän etäisyyden päässä. Manilla Road on täysin kitaristi Sheltonin bändi, jossa on nyt mukana pari taustajätkää ja pitkäaikainen vokalisti Bryan ”Hellroadie” Patrick. Settilista koostui kuuden levyn materiaalista. Keikka päräytettiin käyntiin Masque Of The Red Deathilla ja jatkettiin Death By The Hammerilla.

IMG_4725

Amon Amarth on takuuvarma täky festareilla, sillä tälläkin kertaa kenttä suorastaan pursui, kun porukka yritti päästä lähelle lavaa. Amon Amarth oli satsannut lavaan, sillä puolikas viikinkilaiva oli raahattu lavalle, lisäksi keihäitä yms. Nähtiinpä pienimuotoinen viikinkitaistelun tynkäkin keikan aikana.

IMG_4801

Päivän päätti Kiss, jonka Helsingin keikka oli loistava. Hesan keikalta ei puuttunut pommeja ja räiskettä koko rahan edestä. Koko paketti toimi aivan loistavasti. Mitä tulee Swedenrockin keikkaan, bändi ei ollut samalla tavalla vireessä kuin pari päivää aikaisemmin Helsingissä. Ensimmäiseksi Paul Stanleyn ääni kuulosti suorastaan kamalalta. Mies suorastaan joutui pinnistelemään, että sai äristyä jotain kurkustaan. Muuten Kissin touhu vaikutti suhteellisen lepsulta lavalla. Kovasti hehkutettu jättimäinen hämähäkki ei nähtävästi toiminut samalla tavalla kuin Helsingissä. Mekaaninen kyhäelmä lähestulkoon pysyi paikallaan, kun taas Helsingissä sitä liikuteltiin aktiivisesti.  Noh olihan keikka loppujen lopuksi melkoista pommien ja pyrojen juhlaa.

IMG_4994_miasma

PERJANTAI

 Paikalle saavuttua Ozzy Osbournen kitaristin Gus G:n oma yhtye Firewind veti powertallisia sointuja. Yhtye veti ihan mallikkaan keikan, joka ei nyt tarjonnut suurempia yllätyksiä. Firewind on peruskauraa. Entisen Metallica basistin Jason Newstedin useiden vuosien hiljaiselon jälkeen mies aktivoitui uuden omaa nimeänsä kantavan Newsted yhtyeen kanssa. Biisit olivat suurimmalta osin tuntemattomia, sillä levy ei ollut vielä ilmestynyt, paitsi neljän biisin ep. Newsted itse oli vauhdissa lavalla ja oli luonnolisesti ”se” kaveri lavalla, jota kaikki seurasivat. Newstedin musaa voisi kuvailla Motorhead ja varhaisen Metallican ristisiitoksi.

IMG_5032

Saksalainen ilopilleri Doro jaksaa vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen vääntää vanhoja Warlock biisejä samalla innolla kuin parikymppisenä. Perinteiset Warlock klassikot runnottiin melkoisella tykityksellä läpi. Olihan settiin erehtynyt Priestin Breaking The Law coveriversiokin. Muutama Doron soolokaudelta oleva kappale oli nyös setissä.

IMG_5248

Sen sijaan ruotsalainen tanssi poppoo heviretkue Amaranthe oli taas aivan toisesta laidasta. Kamalaa soopaa, jota tuhannet ihmiset olivat tulleet katsomaan. Kaikki vain hypetyksen ansiosta. Suomalaista väriä edusti Leningrad Cowboys. Aluksi ihmetytti, että mitä tämä täällä tekee. Kun keikkaa seurasi, yleisö oli suorastaan täysin palkein mukana Leningrad Cowboyseista. Aikamoinen yllätys. Palataas taas asiaan, sillä Jalometallissa esiintyvä Naglfar veti Swederockissa todella tiukan keikan. Bändi oli todella iskussa ja setti oli täyttä murhaa alusta loppuun. Biisejä tuli mm. “I Am Vengeance”, “The Brimstone Gate”. Joten Nalgfar on edelleen kova bändi lavalla ja varsinkin laulajan Kristoffer ”Wrath” Oliviusin tappajan katse oli varsin vangitseva.

IMG_5421

Saxonin keikkaan oli oikein satsattu. Lavalla oli paljon pyroa ja muutenkin Saxonin keikka näytti varsin mahtipontiselta kuin perinteiset Saxon festarikeikat yleensä.

At The Gates jaksaa vetää reunion rundia vuodesta toiseen, vaikka homman piti olla one in lifetime tyyppiin ratkaisu. Keikka pukkaa ja jälleen kerran Swedenrockissa. Kieltämättä At The Gates on kovassa vedossa livenä ja vanhat biisit kuullostavat edelleen hyviltä ja ajattomilta. Kaikki perinteiset ATG biisit Slaughter of the Soul, Under A Serpent Sun tulivat ja keikan päätti Kingdom Gone biisi. Lisäksi coverina oli Slayerin Captor Of Sin, joka oli tietenkin Hannemanin muistolle omistettu.

IMG_5504

Kun Ruotsin hard rock ylpeys Europe aloitteli päälavalla, samaan aikaan Hypocrisy aloitti neljännellä lavalla. Ymmärtääkseni Hypocrisyn pitäisi olla suhteellisen suosittu yhtye, mutta yleisömäärän perusteella Tangtrenin johtama nelikko ei taida olla perus hard rockia diggaavan yleisön mieleen. Samapa tuo, sillä Hypocrisy luukutti menemään aina toiselta levyltä viimeisimpään The End Of Disclosure albumiin saakka.

IMG_5666

 LAUANTAI

Swedenrock yleisö ei ole juurikaan vuosien varrella lämmennyt thrash metalliin tai metallin muille alalajeille. Lauantaina oli tiedossa heti aluksi kolme keikkaa tiukkaa old skool thrashia tiedossa.  Ensimmäiseksi aloitti saksalainen kaljarässin pioneerit Tankard. Bändi veti varsin tiukan setin, jossa kuultiin sekä vanhaa että uutta materiaalia. Rehellisesti sanottuna 80-luvun materiaali kuten Zombie Attack, Chemical Invasion, The Morning After kolahtavat parhaiten. Gerre oli melkoisessa vauhdissa keikan aikana.

IMG_5740

Saku thrashillä jatkettiin, kun Mille Petrozzan johtama Kreator asteli kakkoslavalle. Kreatoria oli kuitenkin raahautunut hyvä määrä porukkaa katsomaaan. Kreator veti perusvarman setin, joka pääosin koostui 2000-luvun levyjen biiseistä. Täytyy kyllä myöntää, että tämän vuosisadan puolen biisit kuulostavat varsin hyviltä. Välillä mentiin takaisin Pleasure To Kill ja Endless Pain aikaiseen materiaaliin. Noh Mille räyhäsi perinteiseen tapaan lavalla.

IMG_5802

Tämän jälkeen neloslavalle, johon Bay Area thrash patrolli Heathen viritteli vehkeitään kuntoon. Kun bändi aloitti, paikalla oli kourallinen porukkaa lavan lähettyvillä notkumassa ja loput istuivat kaljateltassa. Joka tapauksessa Heathen on harvinaista herkkua, joten pakkohan tämä oli katsoa alusta loppuun. Setti oli pääpainoltaan keskittynyt viimeisimpään levyyn The Evolution Of Chaosiin ja tietenkin kahdelta vanhemmalta levyltä oli poimittu muutama biisi. Hyvä keikka, huolimatta siitä, että yleisö oli todella ankeaa.

IMG_5901

Saman tien oli suunnattava katsomaan entisten Sabaton miesten uutta bändiä Civil War. Ei Civil War paljon eroa itse Sabatonista musiikin suhteen. Sen sijaan Civil Warin laulaja, monista muista bändeistä tuttu Nils Patrik Johansson on loistava vokalisti. Joten ei ole ihme, että mies on haluttu moniin yhtyeisiin. Civil Warista tekeekin kuunneltava juuri Johanssonin laulut. Saksalaisella hevillä jatkettiin kun legendaarinen Accept marssi kakkoslavalle. Setti oli melkoista tykitystä alusta loppuun. Accept todisti olevansa taas kerran todella tiukassa iskussa. Keikka päräytettiin käyntiin Hung, Drawn and Quartered  biisillä ja jatketiin uudemman levyn kappaleella Hellfire. Tämän jälkeen tuli liuta vanhoja biisejä. Wolf Hoffman ja Peter Baltes ovat todellisia showmiehiä, kun taas Herman Frank jäi suosiolla taka-alalle.  IMG_6090

Rush oli viimeisen päivän ns. pääesiintyjä. Yhtye aloitteli jo puoli kymmenen aikoihin, kun yleensä pääbändit aloittelivat yhdentoista jälkeen. Noh kaiketi kanuukeilla oli kiire nukkumaan ajoissa. Mistään väsymyksestä ei ollut häiväikään Rushin keikassa. Kolmikko veti timmisti ja tarkasti, joten sen osalta ei jäänyt narinalle osaa. Rushin ohella oli käytävä nopeasti tsekkaamassa Vomitoryä, joka heittää tämän kesän jälkeen pyyhkeen kehään. Bändi kuulosti tappavan kovalta kuten toukokuun lopulla Hyvinkään Steelfestissäkin.

IMG_6195

Rushin aikaisesta soittoajasta johtuen Avantasia ja Paradise Lost olivat vielä jäljellä . Erityisesti Paradise Lost kärsi soittoajasta kolmannella lavalla. Paikalla ei ollut kuin kourallinen väkeä, kun goottilegendat soittelivat. Nähtävästi Nick Holmesia jurppi väen kaikkoaminen, kun ärjäisi mikkiinsä ”Where are you guys going – oh fuck off”. Noh huolimatta vähäisestä yleisöstä ja ankeasti soittoajasta Paradise Lost veti varsin mallikkaan keikan. Settilista koostui sekä vanhoista klassikoista ja tietenkin uudemmasta materiaalista.

IMG_6328

Jälleen Swedenrock on koettu ja nähty. Festarin line-up oli jälleen varsin kattava ja todella värikäs death metallista amerikkalaiseen casino-aoriin. Swedenrock on varsin oivallinen festari, sillä se ei ole koskaan täyteen ahdettu ja lavoilta toiselle siirtyminen on varsin helppoa. Joten kannattaa lähteä ensi vuonna !!

 

www.swedenrock.com

 

Tekstit ja kuvat: Arto Lehtinen