SUBTERRANEAN DISPOSITION – s/t

 

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Hypnotic Dirge Records

 

Viisi viisi viisi. Tuolla numerosarjalla voi ilmaista vaikkapa sitä, että tällä levyllä on viisi kappaletta ja kestoa noin viisikymmentäviisi minuuttia. Näistä lukuarvoista voi jo päätellä, että kyseessä ei ole mikään maailman hätähousuisin musiikki.

Subterranean Disposition on Terry Vainoras -nimisen miekkosen projekti. Kyseisellä herralla on takanaan useita vuosia Australian metalli-undergroundissa. Tämän äänitteen musiikki ei kuitenkaan ole kovin usein Australiaan yhdistettyä tavaraa, levyltä nimittäin kuuluu death-doomia kokeellisilla elementeillä maustettuna. Meininki vaihtelee erittäin raskaasta eteerisen kevyeen ja enimmäkseen siirtymät ovatkin melko onnistuneita. Useimmissa raskasteluissa mielikuvat kumpuavat 90-lukulaisen brittidoomin suunnalta, mutta mukana on myös rosoisempaa sludge-vaikutteista raastoa. Eräässä kohdassa silmille hyökkää monotonisesti hakkaava industrial-jyske, mikä on kyllä rohkea ratkaisu mutta tuntuu toisaalta hieman väkinäiseltä rankkuuden alleviivaamiselta heti kevyen akustisen osuuden jälkeen. Myös naisvokaaleita kuullaan yhdessä kappaleessa. Laulajatar on piristävästi epämetallisen kuuloinen, tuoden etäisesti mieleen Kate Bushin. Lisää omaperäisyyttä löytyy kolmannella raidalla yllättäen esiin pulppuavasta saksofonin tuuttailusta, mikä kieltämättä on varsin onnistunut tunnelaman laajentaja. Samassa kappaleessa kuultavat kuiskailut ja puhelaulut taas eivät ole erityisen vakuuttavia.

Soundien puolesta levy on avara ja luonnollisen kuuloinen eikä siinä siltä osin olekaan hirveästi valittamista. Örinävokaalit kuulostavat välillä hieman keskinkertaisilta, mutta niiden intensiteetti vaihtuu tyylikkäästi tilanteen mukaan. Myös matalaa puhdasta laulantaa kuullaan hetken verran. Välillä musiikkia vaivaa tietynlainen haaleus ja innottomuus, mutta jokainen sävellys onnistuu kohoamaan keskitason yläpuolelle tyylikkäällä melodiakuviolla, mielenkiintoisella rakenteella tai jollain yllättävällä tempulla.

Seppo Rautio