SONS OF CROM – Victory [cds]

lataus
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Omakustanne

Sons of Crom on ruotsalainen kahdesta hengestä koostuva eeppistä heavy metalia miehekkäällä taustakuorolla vääntävä yhtye. Sekä yhtyeen että julkaisun nimestä voikin jo vähän päätellä, että minkälaisilla alueilla liikutaan ja millaisia tuntemuksia musiikilla haetaan. Yhtye ei ole ilmeisemmin julkaissut mitään aikaisemmin, jotenka singlen, tai yhden kappaleen ep:n – miten sen nyt ottaa kun kestoa löytyy kuitenkin yli kaksitoista minuuttia – julkaiseminen tuntuu hieman erikoiselta ja enemmän materiaalia olisi voinut kyllä olla mukana.

Mitään hirveän nopeatempoista Sons of Cromin musiikki ei ole, vaan enemmänkin tunnelmoivaa ja maalailevaa ja paikoin kyllä mukavan eeppiseltä kuulostavaa. Mahtipontisuutta ei siis kappaleesta puutu, vaikka välillä olisikin kaivannut, että sieltä voittojen tunnelmoimisesta rynnättäisiin taistelukentille hurmeen sekaan ja vähän nostettaisiin vauhtia. Kiinnitin kuitenkin ehkä eniten huomiota vokaaleihin ja ne ovat miellyttävästi vaihteleva. Eikä esimerkiksi puhtaat laulut kärsi mistään epävarmasta ja virheellisestä lausunnasta, mikä monesti puhtaasti lauletussa heavyssä pistää ikävästi korvaan.

Yksi kappale on mielestäni tässä tapauksessa hieman liian vähän, jotta saisi kovin selkeän kuvan yhtyeestä. Itsenäisesti Victory on ihan toimiva kappale, mutta samalla en kuitenkaan usko, että jaksaisin kuunnella samanlaista materiaalia kokonaista albumin kestoa. Sivuhuomautuksena ja pienenä kevennyksenä sellainen asiavirhe tässä mielestäni vielä on, että sen perusteella mitä olen lukenut, niin Cromin lapset (jos nyt puhutaan siis Howardin Cimmerian barbaareista) tuskin istuskelevat laulamassa taisteluista ja voitoista, vaan ovat niiden taistelukenttien melskeessä irroittamassa vihollistensa päitä harteilta.

Sons of Crom is swedish band that consists of two members and they play epic heavy metal with some manly backing chorus. You can predict either from the name of the band or of the release, that what are the lyrical topics of the music and what kind of feelings the music hopes to achieve. The band has not released anything before this, so to release a single, or one song ep – which ever it is, as it has running time for over twelve minutes – feels a bit odd because of that, and maybe there could have been a bit more material to accompany it.

The tempo on Sons of Crom’s music is not that fast, it is more atmospheric and dreamy, and from time to time it really is quite epical too, undeniably so. No grand pomposity is missing from the song either, but just for change of pace I would liked for the song to speed up a bit and gallop to those battlefields and join the glorious bloodshed, so to speak. Most of my attention went to the vocal performances, which were pleasantly varying. And it was nice to notice that the clean vocals did not suffer from any uncertain pronunciation or anything like that, which is sadly often the case with cleanly sung heavy and things like that usually feel very awkward.

Only one song feels a bit too little in this regard, so that you could really get a good perspective of the band and their skills. As it is standing now, alone, Victory is pretty okay song, but I do not think that I would really have attention span to listen to an album full of songs that are just like it. As a sidenote and small joke, I noticed a small material error here, that what I have read about and grown to think about the real sons of Crom (if we are talking about the Cimmerian barbarians from Howard’s Hyboria) is that they would not stand idle singing about battles and victories in them, but instead be in the heat of the battle separating the heads from the shoulders of their enemies instead.

Aleksi Vaittinen