SLAVETRADE – Audio Overload

a0ac3b7578077449cc9842488b01e301
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Inverse Records

Hieman mahtipontisesti nimetty Audio Overload on Slavetrade-yhtyeen ensimmäinen täyspitkä julkaisu ja musiikillisesti se liikkuu raskaan rock-musiikin ja heavy metalin välimaastossa. Yhtyeellä tuntuu olevan mainio rock-asenne ja yhtyeen tekstejä kuunnellessa tuntuu myös itsetunnon ja uhon olevan kohdallaan. Tämmöinen röyhkeä kukkoilu kuuluukin mielestäni rock-musiikkiin aika olennaisesti ja tuntuisi sopivan yhtyeelle hyvin, ilman että tuntuisi pakotetulta tai yliampuvalta.

Kappaleet ovat pääasiassa ihan pätevää rokkia, groovea on ajoittain jopa oikein ansioituneesti ja kun yhtye iskee vaihteen silmään meininki on oikein maistuvaa. Valitettavasti levyn heikoin lenkki, eli vokaalit, latistavat muuten aivan pätevän rock-menon täysin. Vokaaleista puuttuu täysin kaikenlainen särmä ja tunnelma ja lausunta tökkii myös erittäin vahvasti. Nyt vokaalit olisivat kaivanneet enemmän räkää ja ehkä jonkinlaista rentoutta, nyt ne tuntuivat hieman suorituksena vedetyiltä. On ikävä sanoa, mutta tämän arvostelun pistemäärä olisi varmasti noussut useamman pykälän verran jos vokaalit olisivat olleet paremmat.

En kuitenkaan näkisi yhtyeen tulevaisuutta mitenkään äärimmäisen synkkänä, sillä sävellyspuoli tuntuu olevan hallinnassa aivan onnistuneesti. Yhtyeen soitanta on melko tiukkaa ja asiallista ja sitä on kaiken kaikkiaan erittäin miellyttävä kuunnella. Uskoisin, että se laulukin lähtee lopulta rullaamaan paljon paremmin kunhan sitä kokemusta tulee vähän enemmän ja lauluääntä harjoitetaan lisää.

A bit pompously named Audio Overload is the first full-length album by the band Slavetrade and musically it goes somewhere in between rock-music and heavy metal. The group seems to have pretty good rock attitude and listening to the songs and the lyrics it seems that also their self-esteem and emanation is in place. This kind of cheeky attitude is somewhat essential for rock music in my opinion and it seems pretty fitting for this group too, without that it feels forced or exaggerated.

The songs are mainly pretty okay rock, and it seems that there’s pretty good grooving from time to time and when the band hits their full gear on the ride gets pretty tasty. Unfortunately the weakest link of this album are the vocals which sadly flatten the effect of perfectly good rocking music pretty much in its entirety. The vocals seems to lack all kind of emotion and edge and the recitation is pretty poor too. They would have needed to have more grit and maybe some kind of relaxation in them, as now they felt something that was executed as a routine without any feeling. I feel bad saying this, but the score for this review would have popped up a few points if the vocals would have been better.

But all this nagging aside I don’t really see the future of this group that dim, because it seems that the composition side seems to be working well. The playing seems to be solid and tight and it’s pretty pleasant to listen to. I would like to believe that the vocals start to work out better too, after they’ve have acquired a bit more experience and the singing technique and voice has been practised more.

Aleksi Vaittinen