Ruho – Mouth of Extinction EP

Arvosana: 6/10

Julkaisija: Triumph of Death

Suomen itäisellä laidalla vuonna 2009 perustetun Ruhon julkaisuhistoria sisältää puolenkymmentä
pienjulkaisua ja yhden täyspitkän (Pathways Through Flesh, 2015). Käsillä oleva neljästä
kappaleesta rakentuva, reilun puolen tunnin mittainen ja vain vinyyliformaatissa julkaistu Mouth of
Extinction -minilevy ilmestyi heinäkuussa 2016. Tämän jälkeen bändi on julkaissut myös yhden
treeninauhan, jonka sisältö koostuu täyspitkän ja minilevyn kappaleista.

Ruho on edelleen oma tunnistettava itsensä, mutta esikoistäyspitkän jälkeen kappaleisiin on tullut
lisää pituutta ja melodioita. Tämän ratkaisun myötä bändi tuntuu kadottaneen osan viiltävästä
terästään. Siinä missä ensimmäisen albumin kappalemateriaalin tarttumapinta löytyi sen enempää
etsimättä, niin tällä kertaa kappaleet avautuvat vain siellä ja täällä. Kenties tavoitteena on ollut
alkukantainen hypnoottisuus ja transsi, mutta tässä muodossaan päällimmäiseksi vaikutelmaksi jää
tietynlainen selkiytymättömyys ja päämäärättömyys.

Mouth of Extinction ei ole varsinaisesti huono julkaisu, mutta se olisi kaivannut tiivistämistä melko
rankalla kädellä. Suuri on kaunista myös nykypäivän mustassa metallissa, mutta parhaimmillaan
melkein yhdeksän minuutin mittoihin paisuvat kappaleet yhdistettynä karuun ja pelkistettyyn
lähestymistapaan on yhtälö, jonka vain harvat ovat onnistuneet muuntamaan voitolliseksi. Ikävä
kyllä ainakaan tällä julkaisulla Ruho ei tule elevoiduksi tuohon Burzumin ja muutamien muiden
hyvin harvinaisten valiojoukkoon.

Yhteensummaten sanoisin, että Mouth of Extinctionin myötä Ruho horjahtaa hieman taaksepäin,
mutta ei kuitenkaan niin paljon, että nekrofiilistelijöiden kannattaisi jättää levy sen takia väliin. Sillä
on hetkensä, ja kenties joku luunimeskelijä löytääkin juuri tuosta selkiytymättömyydestä oman
todellisen itsensä.

Harri Linnera