PALE DIVINE – Painted Windows Black

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Shadow Kingdom Records

Jos odottaa kuulevansa tuhtia doom metalia ja kaiuttimista virtaakin lipevää heavy-tiluttelua, niin järkytyksestä on vaikea toipua. Siihen ei aivan yhden levyn mitta riitä, joten kehnon alun vuoksi välini Pale Divineen menivät kyllä kerralla poikki. En muista varmasti, olinko ennen bändiin tutustunut, mutta kunnon doomiksi sitä tosiaan luulin. Jostain kumman syystä miehet ovat tosiaan päättäneet aloittaa uusimman albuminsa lähes seitsenminuuttisella instrumentaalilla. Tämän jälkeen siirrytään vähitellen perusasioiden äärelle, mutta ei kuitenkaan niin taidokkaasti, että yhtyettä tarvitsisi riemumielellä mainostaa. Varsinkin kun miesten metalli on varsin laiskaa ja leppoisaa, eikä sisällä juuri mitään mieleenpainuvaa.

Laulaja hoilaa täysin ilman omaperäisyyttä ja liiallisia heavymaneereita käyttäen tylsyttäen näin viimeisenkin terän kappaleista. Ajoittaiset nopeammat laukkakohdat tuovat onneksi pientä piristystä muutoin yhtenäiseen harmauteen. Tosin ei voi kieltää, että ajoittain levyltä huokuu varsin melankolinen ja ahdistavakin fiilis, mutta tuollaiset vakuuttavat hetket jäävät selkeään vähemmistöön. Yleisvaikutelma on kuitenkin aivan liian kliininen ja tasapaksu, jopa ärsyttävä. Kaiken kukkuraksi levyn mitta on venytetty yli tuntiin, joka kertoo kyllä sekä tekijöiden että julkaisijan suhteellisuudentajun puutteesta. Jos tämä on jälleen yksi niistä yhtyeistä, jotka väittävät tekevänsä musiikkia vain itselleen, niin minun puolestani se kannattaisi pitääkin ihan omana tietonaan.

Tuukka Termonen

You may have a kind of a shock, if you hear a tasteless heavy metal tune instead of powerful doom metal anthem as expected. The length if one album is not enough to heal those wounds… I’m not sure if I had heard this band at all before, but as I said, I thought it to be quite different. For some reason they have decided to start this new album with almost seven minutes long instrumental. After that band comes down to earth and plays the stuff they handle better: traditional doom metal. But even if they do it quite well, I would not advertise it too much. Their metal is much too lazy and mellow to my taste and contains almost nothing unforgettable.

The singer yells without originality with too much heavy metal manners and this way makes sure the songs are utterly ruined. Luckily some faster parts bring a little joy to otherwise gray atmosphere. However, I can’t deny that occasionally the record has a pretty melancholic and even depressive feeling, but those impressive moments are scarce. On the whole the product is too clinical and dull, even annoying. And in addition to that it takes over an hour to listen to the whole album, which in my opinion tells that both the musicians and the label lack some sense of proportion. If this is one of those bands that claim to make music only for themselves they should keep it that way.

Tuukka Termonen