OPIUM WARLORDS – Taste My Sword of Understanding

392122
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Svart Records

Opium Warlords on lähinnä ex-Reverend Bizarresta, mutta myös monesta muusta (usein) doom- ja black metalin hajuisesta yhtyeestä tai projektista, tunnetun Sami Hynnisen sooloprojekti, jonka kolmas täyspitkä julkaisu Taste My Sword of Understanding on. Aikaisemmat oopiuminkatkuisen sotalordin julkaisut ovat jääneet allekirjoittaneelta syystä tai toisesta tarkastamatta, vaikka yllämainittu Reverend Bizarre onkin aikoinaan maistunut suloisen makealta ja iskenyt omaan makuhermoon lähtemättömästi.

Levyn äänipuoli kuulostaa erinomaiselta. Kitarat surisevat oikein kiitettävästi, bassosta löytyy tarvittaessa hyvin pörinää, mikä saa aikaiseksi välillä hyvinkin vaikuttavan äänimassan, mutta kuitenkin niin että ääni mitään puuroutumista olisi havaittavissa. Kappaleet luottavat paljon junnaaviin riffeihin ja melodioihin, jotka melkein manaavat jonkinlaiseen hypnoosiin, ja totta kai myös toistoon. On kappaleissa välillä hieman tarttuvampaa otetta myös, kuten esimerkiksi kappaleessa The Self-Made Man, mutta pääasiallisesti meininki on kuitenkin jumitusta. Ollaan kuin seistäisiin huoneen nurkassa, kasvot käännettynää seinään päin, hiukset silmillä roikkuen ja katseltaisiin seinän läpi jonnekin muualle ja muilta näkymättömiin.

Taste My Sword of Understanding on mielestäni ihan onnistunut levy, joka sisältää useamman hyvän kappaleen, kuten kylmät väreet aikaansaava The God in Ruins tai The Solar Burial, joista jälkimmäisessä on mielestäni välillä hyvinkin vahvat vibat juuri Reverend Bizarren suuntaan. Niin, tuotosta kyllä vertaa väkisinkin Reverend Bizarren tuotantoon, ja löytyyhän niitä yhtymäkohtia kun tarpeeksi kuuntelee. Opium Warlords ei kuitenkaan ole mikään selkeä jatkumo Reverend Bizarren musiikille, niin selkeästi doom metalia, vaan paljon kokeellisemman oloinen tapaus. Silti, mielestäni, tämä levy täyttää yllättävän hyvin sen mahdollisen tyhjän aukon, jonka Reverend Bizarren lopettaminen on aikoinaan mahdollisesti luonut.

Aleksi Vaittinen