NIGHTFALL: Astron Black And The Thirty Tyrants

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Metal Blade Records

Muutaman vuoden lepotauon jälkeen kuvioihin palannut Nightfall on päässyt jo kahdeksanteen kokopitkäänsä asti. Bändistähän on lähtenyt maailmalle sellaisia kavereita kuin rumpujumala George Kollias, mutta isompi suosio ja maine porukkaa on kuitenkin kartellut.

Ja toisaalta ei ihme. Itse muistelin bändiä aikoinaan lähinnä b-luokan Moonspellinä tai Sentencedinä ja kyllä tässä valitettavasti muistikuvat ajoittain paikkansa pitivät. Levyllä on mainiot kohtansa, mutta välillä mennään hyvinkin turhanpäiväisen tuuttaamisen puolelle. Kreikan poikain anti on sekava kattaus goottiaineksia, pientä thrashausta ja kuolometallia perushevin korniutta unohtamatta. Melodiat ja riffittelyt ovat paikoitellen onnistuneita, mutta mitään kovin omaleimaista ei ole tarjolla. Paradise Lost -tyyliset goottiviisut sujahtivat kornin puolelle ja mielestäni bändi on parhaimmillaan kun se pyrkii viljelemään jonkinlaista Samaelin ja melodisen svedudödiksen sekoitusta.

Lätyn soundimaailma on tuhti ja se tukee levyn pömpöösiä olemusta, mutta pitkän linjan vääntäjiltä tuntuisi olevan jotenkin suuntima hukassa hyvistä hetkistä huolimatta.

Teemu Vähäkangas