Metalli Pispala vol 2: Supreme Havoc, Worthless, Hukutus

Metalli Pispala vol 2: Supreme Havoc, Worthless, Hukutus
22.1. 2016 Vastavirta-klubi, Tampere

Pitkästä aikaa tuli käytyä Pispalanharjulla Vastavirta-klubilla musisointia kuuntelemassa. Kun tulin samalla ottaneeksi muutaman suttuisen kuvan kännykkän kameralla, ajattelin kirjoittaa mietteitäni illan tarjonnasta.

 

WP_20160122_002

Hukutus

 

Paikalla ei loppujen lopuksi ollut hirveästi porukkaa, varmaankin alle sata henkeä oli malttanut saapua Vastavirralle talviyötä viettämään. No, ihan kelpo tunnelma keikkapaikalle kuitenkin kehkeytyi. Hukutus sai kunnian aloittaa illan. Täytyy sanoa, että itseeni ei esitys kovin vahvasti uponnut. Jonkinlaista esoteerissävytteistä vaihtoehto-post-(black) metalia miekkoset väänsivät. Heleinä toistuvat kitarakuviot yhdistyivät raskaammin velloviin grungehtaviin osuuksiin. Valitettavasti touhusta jäi tietyllä tapaa pinnallinen vaikutelma, vaikka kai näissä touhuissa olisi tarkoitus luoda sellainen syvällis-mystinen aura. Ei auttanut vokalistin rintaansa piirtämä musta kolmio eikä teatraalinen elehdintä. Ihan hyviä osuuksia biiseissä toki oli, sellaista hyvällä tavalla kehää kiertävää toistoa, ja soittajat vaikuttivat osaavilta. Etenkin basisti käsitteli soitintaan vapautuneen ja persoonallisen oloisesti. Pisteet myös rohkeudesta käyttää suomea laulukielenä — siinä kun on mahdollisuus niin lisätehoihin kuin tahattomaan komiikkaankin. Sitä kuuluisaa potentiaalia yhtyeessä vaarmaankin on, vaikka oma kokemukseni jäi nyt varsin valjuksi.

 

WP_20160122_012

Supreme Havoc

 

Supreme Havoc oli saapunut paikkaamaan sairastapauksen vuoksi perunutta Corpse Molester Cultia. Tämä bändi osasi vetää mutkia tyylikkäästi suoriksi. Metallinen hardcore-kaahaus vaihtui luontevasti High on Fire -henkisellä otteella doomimpiin jurnutuksiin. Rumpali paukutteli erityisen hyvin ja toi soitantaan reipasta elävyyttä. Sinänsä kappaleet eivät kuulostaneet mitenkään erityisen nerokkailta ja riffitkin olivat usein tuttuja jostain muualta mutta kyllä tämä ryhmä plussan puolelle pääsi. Nopeat rytinät miellyttivät korvaani hieman enemmän kuin hidastelut, joihin olisin kaivannut lisää jotain…jännää. Joka tapauksessa kelpo veto.

Illan odotetuin porukka oli tietysti Worthless, jonka debyyttialbumi Grim Catharsis on saanut osakseen varsin positiivisia arvioita. Eikä ihme: jotenkin yhtye onnistuu yhdistämään tutuista aineksista tehokkaan ja pirteän kokonaisuuden. Heidän musiikillinen tyylinsä ei ole perinteistä suomalaista death metalia eikä toisaalta mitään Entombed-kopiointiakaan vaikka tietty rokkaavuus on vahvasti läsnä. Celtic Frost on mainittu Worthlessista puhuttaessa muutaman kerran, ja hyvin voimakkaasti bändi tuohon suuntaan kumartaakin — löytyyhän yhtyeessä taustaa Nordic Frost -nimellä toimineesta CF -tribuuttibändistä.

 

WP_20160123_002

Worthless

 

Kumeita uh!-huudahduksia kuului lavalta ehkä hieman liikaakin mutta yleisesti ottaen vokalisointi toimi mainiosti. Basisti Ville karjahteli varmalla soundilla ja etenkin enemmän äänessä ollut kitaristi-vokalisti Toni sai ääntelynsä vaikuttamaan hyvin vaivattomalta: ilman mitään erityistä puristusta tai irvistelyä lähti ilmoille voimakas Lemmy/Tom G. Warrior -linjan kähinä. Porukkaan oli myös liittynyt toisena kitaristina lisäterävyyttä tuomaan Corpsetista tuttu Jami. Biisit rullasivat raskaina ja selkeälinjaisina. Esimerkiksi Commence the Sacrifice ja Anthropic Venom jyräsivät hiton hyvin. Vaikka tässä tyylissä voi helposti jumiutua harmaaseen peruspuurtamiseen, tuntuu Worthlessilla olevan juuri se tarvittava lisäkipinä, mikä tekee materiaalista kiinnostavaa ja myös livenä toimivaa.

Teksti ja kuvat: Seppo Rautio