MAGNUS: Acceptance Of Death

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Witching Hour Productions

Puolalainen Magnus on jaksanut öristä ja äristä vuodesta 1987. Linjana on thrashin ja deathin suloinen sekoitus. Tai no, suloinen ja suloinen. On tuolla genreasetelmalla kuultu parempiakin esityksiä itse asiassa joskus jopa helvetin paljon parempia.

Saatekirjeen perusteella kyseessä pitäisi olla legendaarinen yhtye, josta jokaisen itseään kunnioittavan hevidiggarin olisi pitänyt kuulla jo ennen vuotta 1990. Itselläni on ainakin täysin mennyt ohi. Yhtyeen uusinta levyä kuunnellessa tulee mieleen, että olisipa tuttavuus jäänyt nytkin hieromatta. Niin klassikkobändin asemassa kuin Magnus onkin, on Acceptance of Death varmasti yksi turhimmista metallilevyistä, joita olen koskaan kuullut. Mieleeni syntyy kuva Manowar-tyylisestä ”äijäilystä”, mutta genrenä tällä kertaa tuo aiemmin mainittu thrash-death -höystö (joka tosin on veteen piirretty viiva sekin). Albumin kappaleet ovat lähinnä epämääräistä soitinkakofoniaa, laulu siinä seassa vielä epämääräisempää älämölöä, eikä minkäänlaista mielikuvaa kokonaisuudesta synny.

Jo yhtyeen promokuvassa vilahtavat, 25 senttimetrisillä nauloilla varustetut nahkarannekkeet antavat omalla tavallaan varoittavaa sanaa tulevasta. Loppujenlopuksi löydän albumilta äärimmäisen vähän mitään hyvää. Ja nyt kun tarkemmin ajattelen, niin löydänkin ehkä vain yhden hyvän seikan: tämän voi aina laittaa jonnekin, josta kukaan ei tätä löydä.

Juuso Viljanen