LOVIJATAR – Pimeän Tuoja

366661
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Secret Entertainment

Suomalaiset kansantarut ovat inspiroineet lukuisia bändejä ja varsinkin Kalevala on suhteellisen läpi koluttu teos. Tämä ei ole estänyt Lovijatar-yhtyettä, joka yhdistelee musiikissaan 1900-luvun alun itkuvirsiä, folk metalia ja stoner rockia. Bändin taustalta löytyy tuttuja jäseniä yhtyeistä Battlelore, Elephant Bell, Tytär ja Boner, ja kun laulukielenä on suomi, voidaan todeta, että nyt on kasassa sangen mielenkiintoinen paketti.

Lovijatar paukuttaa todellakin varsin erikoisen kuuloista musiikkia, joka ensi kuuntelulta tuo mieleen Värttinän ja Black Label Societyn äpärälapsen. Soundit on jykevät ja riffit rullaavat tiukasti. Vokaalit hoidetaan vakuuttavasti, joskin Zakk Wylden maneereja on käyty opettelemassa. Nuo ominaiset sanojen venytykset toimivat yllättävän hyvin suomen kielellä ja parin kuuntelun jälkeen rupesin jopa pitämään niistä. Osa kappaleista vedetään ”itkuvirsi”-tyyliin suuremmalla joukolla, jolloin bändin folk-vaikutteet ovat vahvimmillaan. Vanhat tarustot ovat vahvasti mukana sanoituksissa ja ne antavat bändin musiikille todella omaleimaisen kuvan.

Lovijatar onnistuu nousemaan harmaasta massasta ja on ihan tervetullut lisä suomenkielisten metallibändien tarjontaan. Pimeän Tuoja sisältää useita tiukkoja biisejä ja bändi on parhaimmillaan kappaleissa joissa folk-vaikutteet ovat eniten esillä. Kokonaisuutta kumminkin häiritsee muutamat selkeästi stoner-biisit, jotka erottuvat liiaksi joukosta. Varsinkin kun niitä on vain muutama levyllä. Levyn yhteentoista biisiin mahtuu myös muutama täytebiisi, jotka olisi voinut reippaasti jättää pois. Seuraavalle julkaisulle voisi toivoa tyylierojen tasoittamista ja turhien täytteiden poistamista.

 Janne Partanen