LIGHTHOUSE PROJECT – We Are The Wildflowers

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Suomen Musiikki Oy

Kotimaan tunnetuimpien punk-yhtyeiden joukkoon viime vuosina ampaissut Lighthouse Project on uusinut ilmaisuaan monella muotoa. Kitaroiden säröpedaaleja on käännetty pienemmälle, suora huutolaulu saanut lisäkseen puhtaampaa ilmaisua sekä yhtyeen alkupään materiaaliin nähden kappaleet ovat rakenteeltaan huomattavastikin vaihtelevampia. Muuan Kingston Wall -bändinkin äänimiehenä toiminut Robert Palomäki on vääntänyt levylle hengittävän mutta jämäkän soundin.

Tätä kirjoittaessa olen kuunnellut We Are the Wildflowersia kuukauden päivät ja levy alkaa tuntua aina vain paremmalta. Kokonaisuudelta, joka aukeaa pikkuhiljaa ja salakavasti. Muutaman ensipyöräytyksen jälkeen päällimmäisenä mieleen jäi vokalisti Toni Salmisen heikohko puhdas tulkinta, kitaroiden korostaminen sekä mielikuva kappaleiden keston turhasta venyttämisestä. Paljon mielenkiintoistakin toki korvien väliin jäi muhimaan; muuten en olisi jaksanut antaa aina uutta mahdollisuutta albumille. Esimerkkeinä mainittakoon hyvän nimibiisiin lisäksi Worn Out Shoesin lopun petriwallimainen kitarointi (joka on mielestäni aika paljon sanottu) sekä levyn päättävän Altered State -kappaleen vyöryvä sekä haikea tunnelma.

Suosittelenkin siis kaikkien streittari-skeittareiden antavan aikaa We Are the Wildflowers albumille, koska ei maailma ole mustavalkoinen, eikä kaikki muutos ole aina pahasta. Tai voihan sitä olla niin hc, kuin itse tuntee olevansa ja kuunnella sitä vuonna 2007 julkaistua Gift-albumia. Kiitän sekä itseäni pitkäpinnaisuudesta, että bändiä rohkeudesta viedä musiikkiaansa vaistojen varassa. Loppuun voisin vielä lainata Worn Out Shoes -kappaleen riviä: ”What is the Definition of Keeping it Real? Stuck in the Past Where You Haven`t Been”.

 Hannu Marila