LÄHDÖN AIKA: 7″

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Rusto-Osiris / No Longer Human / 82 Records

Kuten musiikkinsa, niin myös yhtyeenä Lähdön Aika kiiruhtaa hitaasti. Ensimmäisen kokonaan itselle pyhitetyn seiskan aika tuli vasta kahdeksan vuoden uurastuksen jälkeen, vaikka muunlaisia julkaisuja on toki saatu aikaiseksi. En tiedä mitä mieltä itse musikantit ovat, mutta ainakin minun mielestäni odotus kannatti. Levylle on onnistuttu tallentamaan kaikki olennainen, mikä tekee Lähdön Ajasta niin mainion. Ensiksikin bändi kuulostaa tolkuttoman raskaalta. Tässä tavoitteessa on onnistuttu jopa paremmin kuin ennen, sillä kitaravalli tuo mieleen jopa Mana Manan Murheen Laakso -albumin. Toisena tärkeänä ja tunnusomaisena asiana läsnä on yhä lohduton pessimismi, jota laulaja julistaa juuri sopivan ahdistuneesti. Sanoituksista on turha koettaa etsiä valonsäteitä, elämän raskaus ja kuoleman vapauttava vaikutus tehdään selväksi. Mitä sitä turhaan koettaa pyristellä vaikeuksia vastaan, heitetään vaan pyyhe kehään! Äärimasentuneet tekstit liikkuvat ajoittain jo lähellä koomisuuden rajaa, mutta aivan sinne saakka ei sentään edetä.

Molemmat kappaleet ovat hienoja ja tunteikkaita vetoja, joskin a-puolen Pedot erottuu edukseen moni-ilmeisyytensä vuoksi. Sen alkuosa kulkee hyvin verkkaisesti, ja kappale olisi jo tuollakin tempolla säväyttänyt ihan riittävästi. Mutta lopussa isketäänkin vielä lähes hardcorevaihde silmään, ja tuon erikoistehosteen vuoksi biisi kohoaa kertaheitolla bändin parhaimmistoon. Eipä silti, että kääntöpuolen jurnutuksestakaan mitään isoa vikaa löytyisi, mutta jääpähän kuitenkin kakkoseksi. Tällä julkaisulla Lähdön Aika kuulostaa erittäin tuoreelta ja innokkaalta, potkua tuntuu olevan enemmän kuin aikoihin. Syynä tähän voivat olla radikaalit miehistönvaihdokset, ja vaikka en todellakaan halua moittia joukosta poistuneita, niin jonkinlaisen piristysruiskeen uudet jäsenet ovat selvästikin tuoneet. Toivottavasti sama into jatkuu ja silmissä välkkyy jo kuva uudesta täyspitkästä. Näillä aineksilla siitä voi odottaa vähintään yhtä onnistunutta kuin ensimmäisestä.

Tuukka Termonen