KYLESA: Spiral Shadow

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Season of Mist

Vuoden 2009 Static Tensions taisi nostaa Kylesan suhteellisen tunnettuun asemaan raskaan musiikin ympyröissä, ja epäilisin tämän uutuuden osaltaan jatkavan maineen kasvattamista. Yhtyeen kehityssuunta onkin kulkenut näiden kahden albumin myötä kohti suurelle yleisölle helpommin lähestyttävää ulosantia. Moinen toki suotakoon, mutta on silti sääli, että punk- ja hardcore-vaikutteet eivät enää ole niin suuressa roolissa kuin uran alussa. Ne tuovat kuitenkin mukaan sellaista yllätyksellisyyttä, rohkeutta ja rujoutta, jota metallikuviot usein kaipaavat. Nyt Kylesa on kurvannut ladulle, jossa pehmeät arvot ja melodiset ratkaisut korvaavat liian usein mainitsemani ominaisuudet.

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin tunnustettava, ettei Spiral Shadowista silti kovin paljon vikaa löydy. Särmät on toki hiottu aiempaa tarkemmin, mutta pääpiirteiltään sisältö on tuttua ja taattua voimakasrakenteista sludgemetallia, johon psykedeelisvaikutteinen rock tuo lämpöä ja lisävivahteita. Ote ja soundi ovat yhä ikiomia, ja tästä pitävät huolen muun muassa kummankin laulajan jäljittelemätön ääntely sekä tietenkin kahden rumpalin käyttö. Hienoa on myös se, että bändi on yhä pitäytynyt tekemään lyhyehköjä kappaleita ja käyttää vain puolet siitä pituudesta, mihin cd-levy antaisi mahdollisuuden. Tämäkin ehkäisee osaltaan tehokkaasti kiekkoon kyllästymistä ja luo tunteen siitä, että heillä on jalat maan pinnalla.

Levyn startti antaa jopa lopputulosta suurempia lupauksia, sillä muutaman ensimmäisen kappaleen ajan tarjolla on varsin hurjaa rynkytystä. Vähitellen touhu kuitenkin laantuu jopa siinä määrin, että keskivaiheen vienot ja tunnelmalliset osuudet saivat minut hieman ärtyneeksi. Mutta kaipa ne vaan on otettavana jälleen yhtenä esimerkkinä Kylesan sävelkynän uudistumiskyvystä ja monipuolisuudesta. Ja siinä taitaakin olla tämän julkaisun suurin valtti, sillä eloisuutta ja monimuotoisuutta totisesti löytyy. Minua tähän suuntaan etenevä uudistuminen ei tosin kovin paljon riemastuta. Osasyy lievään pettymykseeni taitaa tosin piillä siinä, että en pidä vanhan suosikkiyhtyeeni muuttumisesta näinkään suosituksi ja trendikkääksi. Itse muusikoiden vikahan tyylin kasvanut suosio ei tosin ole, sillä heidän vetämänsä linja on johdonmukaisesti tuonut heidät tähän pisteeseen. Toivon silti, että seuraava piste sijaitsee hieman kauempana valtavirrasta.

Tuukka Termonen