KUOLEMANLAAKSO – Musta aurinko nousee [EP]

1385014_569721303083595_1424156170_n
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Svart Records

Vuonna 2012 debyyttinsä kovan hypetyksen saattelemana julkaissut Kuolemaanlaakso julkaisi viime vuoden loppupuolella nyt arvostelussa olevan ep:n. Kovasta hypestä huolimatta debyytti Uljas Uusi Maailma jäi hieman vaisuksi, eikä oikein tarjonnut mitään uutta. Musiikki on jälleen raskasta soutua etenevää, synkkää paatosta. Päällä rouhii edelleen Kotamäen örinä, josta ei nyt sinänsä ole mitään pahaa sanottavaa.

 Ep:llä on yhteensä neljä kappaletta joille mittaa tulee reilut parikymmentä minuuttia. Levyn aloitusraita Me vaellamme yössä oli selvästi vahvin esitys ja kuulosti kiinnostavammalta kuin debyyttilevyn materiaali. Kaksi seuraavaa kappaletta taas menivät aikalailla alkuperäisen kaavan mukaan, eikä niistä oikein saanut kiinni. Viimeisenä kuullaan coveri Juice Leskisen Musta aurinko nousee –kappaleesta. Valitettavasti mainiosta alkuperäisestä kappaleesta on yritetty väkisin tehdä hidastempoisempi ja synkempi versio siinä täysin epäonnistuen. En tiedä eikö Kotamäen laulu yllä tarpeeksi korkealle vai onko tässä tarkoituksella haettu jonkinlaista pesäeroa alkuperäiseen biisiin, mutta kaamealta se ainakin minusta kuulosti. En ymmärrä mitä tällä on yritetty hakea.

Jostain syystä en pääse yli mielleyhtymästä jonka Kuolemanlaakso luo minulle eräästä hiukan vanhemmasta bändistä, jolla oli lähes identtinen tyyli. Ajattara nimittäin teki mielestäni paremmin sen miltä Kuolemanlaakso yrittää kuulostaa. Tämähän on toki vain minun mielipiteeni. Toivonkin että kohtapuoliin ilmestyvällä toisella kokopitkällä albumilla, Tulijoutsen, kuullaan jotain uutta ja vahvempaa ilmaisua Kuolemanlaaksolta, sillä mahdollisuudet parempaan ovat ehdottomasti läsnä.

Markus Mähönen