KÖRGULL THE EXTERMINATOR: War Of The Voivodes

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Xtreem Music

Pari vuotta sitten julkaistuun Körgull the Exterminator / Morbid Yell -yhteisäänitteeseen verrattuna espanjalaisbändi on ottanut toisella täyspitkällään kappaleiden kiinnostavuusasteessa aimo harppauksen eteenpäin. Myös soundimaailma on ”kirkastunut” säilyttäen silti rujon raakuutensa ja likaisuutensa.

Körgull the Exterminatorin metallisen konseptin kehittymiseen on vaikuttanut rajulla tavalla eräs suuri suomalainen, nimittäin Impaled Nazarene. Voidaankin todeta, että Körgull on syntynyt julman väkisinmakuun seurauksena, jossa osallisina olivat se alkuperäinen, Voïvodin Rrröööaaarrr-levyltä tuttu Korgüll the Exterminator ja Impukoitten Sadogoat. Kumpi oli isä tai äiti, siitä ei ole tietoa.

Voïvod-vaikutteet ovat painottuneet lähinnä ulkomusiikillisiin seikkoihin, kuten kannessa käytettyyn War of the Voivodes -tittelin kirjasintyyppiin. Steel Maniacin basso kylläkin kolisee paikoitellen kuin Blackyllä, ja kappaleessa Road Killer Mark Wildin kitaroinnista voi kuulla kaukaisia kaikuja Piggyn nurinkurisesta soittotavasta, mutta noin muuten Voïvodin musiikillinen vaikutus on hyvin vähäistä. Harmaa ja karu maailma, joka on pohjana Körgullin sanoituksille, on toki War and Pain- ja Rrröööaaarrr-albumien synnyttämä.

Yhtyeen metallisen selkärangan muodostumiseen on Voïvodia enemmän vaikuttanut Impaled Nazarene. Yhtyeen mustunut metalli käy lähes samoilla kierroksilla Impukoitten kanssa, ja myös lyyrinen anti natsaa suomalaisten goat-perverssien vastaavaan. Tästä esimerkkinä kappale Sado Soldiers. Lisäksi vokalisti Lilith Necrobitch, kuten Luttinenkin, ymmärtää kaiku-efektin tehokkuuden.

Lilith Necrobitchin ääni sopii Körgullin primitiiviseen teurastukseen yhtä hyvin kuin vuohi mustien rituaalien valvojaksi. Lilith Necrobitch on tältä istumalta ylennettävä vähintään ilkeyden ylipapittareksi. Samanlaista brutaalia ylen antamista kuin edesmenneellä Wendy O. Williamsilla. Todisteena tästä Barcelonan parasiitit raiskaavat War of the Voivodes -albumilla juuri Wendyn Plasmatics-yhtyeen kappaleen Doom Song, ja yhtä lahjakkaasti kuin Impaled Nazarene aikoinaan Ghost Ridersin.

Kestoa levyllä on lähes tunti, mutta vittana sentään, eipä käynyt aika pitkäksi. Kautta Cromin parran on todettava, että Körgull the Exterminatorin alkukantainen ja barbaarimainen moukarointi saa ainakin allekirjoittaneen veren kohisemaan. Yksinkertaista, mutta aivan saatanan tehokasta rouhintaa.

Tuure Heikkilä