Korgonthurus – Marras

Arvosana: 7/10

Julkaisija: Woodcut Records

Korgonthurus saatteli maaliskuussa maailmalle kolmannen levynsä Kuolleestasyntynyt, jonka rinnalla sai uuden julkaisunsa myös yhtyeen vuoden 2009 esikoisalbumi Marras.

Tämä esikoisteoksen toinen tuleminen on toteutettu harkitusti uudistaen. Alkuperäinen mustavalkoinen kansikuva on tehnyt tilaa Roni Ärlingin komealle värimaalaukselle, mutta synkänpuhuva ja kansallisromanttinen teema on säilynyt entisellään. Samalla tavalla saundimaailma on kirkastunut ja terävöitynyt tuntuvasti Henri Sorvalin uudelleen miksauksen ja masteroinnin ansiosta. Tämän lisäksi mukaan ovat tulleet saman miehen minimalistisen taiten soittamat koskettimet.

Marras sisältää ainoastaan kaksi kappaletta, joiden yhteispituus on lähes neljäkymmentä minuuttia. Levyn ensimmäinen kappale Marraskyyneleet on reilu kaksikymmentäkaksi minuuttia pitkä, kun taas jälkimmäisenä tuleva Mustan usvan kohdussa on hieman alle seitsemäntoista minuuttinen.

Korgonthuruksen pienemmälle huomiolle jäänyt esikoisalbumi on varsin erilainen tapaus kuin bändin myöhemmät levyt. Siinä missä Vuohensiunaus ja Kuolleestasyntynyt ovat käyneet raivolla suoraan kurkkuun kiinni, Marras laahaa ja leijuu raskaana ja tunnelmallisena, sisäänpäin kääntyneenä ja meditatiivisena. Mielleyhtymän löytäminen joihinkin Varg Vikernesin kuolemattomiin luomuksiin on helppoa, mutta kenties kuitenkin jossain määrin harhaanjohtavaa, vaikka selvästi saman perinteen äärellä ollaankin. Korgonthuruksen tuskaisuudessa on hieman enemmän maata – ja doom-vivahdetta – kuin Burzumin eteerisessä ja hypnoottisessa ilmaisussa.

Parinkymmenen minuutin kappaleet ja musta metalli on haasteellinen yhtälö. Näin myös Korgonthurukselle. Siellä ja täällä substanssi käy ohkaiseksi, eikä tiivistäminen olisi tehnyt ollenkaan pahaa, vaikka valittu tyylilaji antaakin pienen tyhjäkäynnin anteeksi.

Kokonaisuutena arvioituna Marras on kuitenkin hyvä ja tarpeellinen uusintajulkaisu, joka toivottavasti löytää omat kuulijansa.

Harri Linnera