JEX THOTH – Blood Moon Rise

355095
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: I Hate

Jex Thoth on ymmärtääkseni jo jonkinlaista kulttisuosiota nauttiva psykedeelis-okkultisen rockin ja doom metal -musiikin tyylejä hyväkseen käyttävä yhtye. Blood Moon Rise on yhtyeen toinen täyspitkä julkaisu, vaikka julkaisuja on kertynyt jo useampia ep-levyjen muodossa. Allekirjoittaneelle tämä levy on ensikosketus yhtyeen ilmaisuun, mistä päätellen olen ilmeisesti ollut aika epäonnekas, kun en ole aiemmin sille alistunut – sillä oikein hyväähän tämä on.

Musiikki nojaa erittäin vahvasti Jexin vokaaleihin ja voisikin kysyä, että olisiko yhtyeen ilmaisu lähellekään näin tehokasta ilman noin vahvaa suoritusta? Uskoisin, että ei. En kuitenkaan missään muodossa tarkoita tällä sitä, etteikö muukin yhtye olisi tehtäviensä tasalla, vaan koko yhtye soittaa oikein vahvasti yhteen. Kappaleet ovat tavallaan miellyttävän yksinkertaisia, grooven kera junnaavia ja laahustavan raskaita. Soitanto on hypnoottista. Musiikki jää oikein mukavasti kummittelemaan korvakäytäviin. Äänimaailmasta voisi erikseen mainita sen, että pidän eritoten siitä, kuinka basso on koko ajan erittäin selkeästi pörisemässä taustalla. Muutkin instrumentit ovat hyvin kuultavissa.

Blood Moon Rise on hyvä levy ja huomasin myös sellaisen seikan, että mitä enemmän sitä kuuntelee, niin sitä paremmalta se alkaa myös kuulostaa. Ensivaikutelma oli melko välinpitämätön, josta se muuttunut, ja levy on lopulta osoittautunut oikein hyväksi. Jex Thothin magia vaikuttaa siis vain hieman hitaasti ja salakavalasti.

According to my vast and limitless knowledge, Jex Thoth, a band that plays occultic and psychedelic mixture of rock music and doom metal, is a band enjoys also of some cult reputation. Blood Moon Rise is the second full-length release by the band, even though they have more releases under their belt in the form of extended plays. To me this is actually the first time I have heard their music, and judging by it, I have been pretty unlucky chap for not being familiarized with it before, as it truly seems to be something pretty good.

The music relies heavily on Jex’s vocal performances, and one could ask if the band’s output would be nearly as efficient without that strong of an performance? I would believe, that no, it would not. By this I do not definitely mean, that the rest of the band would not be up the par, on the contrary the whole band plays together very tightly. The songs are in a way actually pleasantly simplistic, grinding with a groove and doomishly heavy. The playing is hypnotic. The music stays there to haunt you in your ear drums. Regarding the sounds I could mention that I really liked how the bass is buzzing audibly on the background all of the time. Rest of the instruments are mixed well and audible too.

Blood Moon Rise is a good album, and I also noticed that the more you listen to it, the more it’s starting to sound better. My first impression of the album was pretty indifferent, but it has changed from that greatly and in the end the album turned out to be a good one. It seems that Jex Thoth’s magic just affects you a bit slowly and in secrecy.

Aleksi Vaittinen