HARMONY GARDEN – Fool’s Fortune

378177
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Actcom

Harmony Garden on jo alun perin vuosituhannen alussa perustettu “apokalyptista neofolkkia” soittava projekti, joka julkaisi Wounded debyyttialbuminsa vuonna 2002 ja sittemmin katosi ilmeisesti hiljaisuuteen. Allekirjoittanutta ei vielä tuolloin juuri musiikkityylit kuten esimerkiksi neofolk kiinnostanut, joten en ole silloin vielä yhtyettä noteeraanut. Vuonna 2012 yhtye kuitenkin aktivoitui uudestaan ja julkaisi Sixteen Men 7”-vinyylin, jota seuraa tämä viime vuonna julkaistu promo-CD Fortune’s Fool.

Yhtyeen musiikista minulle tulee paikoittain hyvinkin vahvoja assosioita italialaiseen, uskomattomaan Spiritual Front’iin, jonka kanssa Harmony Garden on myös Suomessa soittanut keikoilla. Välillä assosiaatiot ovat jopa niin vahvoja, että minun on pitänyt käydä katsomassa varmaksi, että oikea levy on pyörinyt soittimessa. Kitaristi-laulaja Timo Väänäsen laulut ovat erinomaiset, ja hänen äänensä muistuttaa minua paikoin Ville Valon äänestä. Kaikille vihaajille tiedoksi, että minun suunnalta sanottuna tämä on pelkästään vain kohteliaisuus.

Kappaleissa on erittäin paljon tunnelmaa ja ne tuntuvat suorastaan elävän. Tarttuvuutta ei myöskään puutu. Monessa kappaleessa voisi todeta olevan hyvin paljon hittipotentiaalia, ne ovat sellaisia proto-hittejä melkein kaikki, mutta aivan perille asti, sille tajunnanräjäyttävälle tasolle, Harmony Garden ei aivan yllä. Nopeus biiseissä on pääasiassa melko rauhallista, vaikka muutama hieman rivakampi kappale levyltä löytyy myös. Kuitenkin levyn tunnelmapalaset, kuten esimerkiksi hieno Death Is But A Symbol tai My Every Sin ovat levyn suola. Sanoisin, että aika hyvin onnistunut comeback.

Harmony Garden was a project that was already originally found in the beginning of the millennia and they were a group that was playing something described as “apocalyptic neofolk”. They released their debut album Wounded in 2002 and afterwards seemed to tail away to stillness. Yours truly was not, at the time, very interested about all the “nonsense” like genres called neofolk and such, so I did not give any notice to the band then. But in the year 2012 the group begun to activate themselves again and released Sixteen Men 7” vinyl, which was soon followed by this Fortune’s Fool promo-CD last year.

From this band’s music I am reminded from time to time of the Italian, incredible Spiritual Front, which whom Harmony Garden has also played some gigs in Finland. Sometimes these associations are so strong, that I’ll have to go on to check whose record it is that I am listening to. The vocals by guitarist-singer Timo Väänänen are excellent, and I am reminded of Ville Valo from HIM fame by his voice. And for ye all haters to be known, from my direction this kind of comment is only meant for as an actual compliment.

The songs have very much atmosphere in them and they really feel full of life. Catchiness is also something that is not missing here.Many of the songs have a lot of hit potential in them, almost all of them are something like proto-hits, but they miss the finish line by a little bit. That fine line that really takes those songs to the mind exploding level, and that is something that Harmony Garden does not reach. Tempo on the songs are mainly pretty calm, even though few more faster songs are found on the record too. But those moody bits, like for example excellent Death Is But A Symbol or My Every Sin, are really the records defining moments. I would say that this comeback has been very successful.

Aleksi Vaittinen