HAASTATTELU: Speedtrap – Kiihdyttäen kohti entistä kovempaa heavy metalia

3540261110_logo

 

Vauhtia, liekkejä, voimaa ja vaaran tunnetta. Niistä on kotimaisen Speedtrapin ensimmäinen kokopitkä Powerdose tehty. Jo muutaman vuoden takaisella Raw Deal -ep:llä vakuuttanut nelikko syöksyy speed metalin eturiviin rivakalla, perinteisellä mutta tuoreen kuuloisella otteellaan.

 

Tämänhetkisiä tunnemia, kun Powerdose on juuri julkaistu, kuvailee sähköpostitse kontaktoitu kitaristi Ville:

– Suoraan sanottuna tuntuu todella oudolta. Olen odottanut levyä jo muutaman vuoden, mutta muiden bändikiireiden ja jokseenkin hektisen elämäntyylin takia Speedtrapin lp:n äänityksiä siirrettiin useita kertoja, kunnes vihdoin alkuvuodesta pääsimme studioon. Levyn osakseen saama huomio on yllättänyt todella paljon. Huomion myötä myös haastattelupyyntöjen ja postin määrä on moninkertaistunut, ja kaiken kiireen keskellä en edes ehtinyt kunnolla huomata levyn ilmestyneen.

 

Olut, viski, arvot

Speedtrap perustettiin vuoden 2007 joulukuussa.

– Käytännössä katsoen Pyrotoxic– ja Nailgunner -yhtyeiden pohjalta. Edellä mainitut bändit alkoivat pikkuhiljaa hiipua, ja molemmilla bändeillä oli enemmän perinteisen heavy metalin suuntaan kallistuvia biisejä, jotka eivät sopineet bändien linjaan. Esimerkiksi uuden lp:n ensimmäisen raidan pääriffi on noilta ajoilta. Suunnitelmissa oli alusta lähtien perustaa oikea bändi, eikä jättää Speedtrapia pelkäksi projektiksi. Mitään pidemmän kaavan suunnitelmia ei kuitenkaan tehty, vaan bändiä alettiin kehittämään pikkuhiljaa. Perustamiseen ei siis liity kovinkaan ihmeellisiä tarinoita.

Esimmäisen levyn saaminen maailman kuultavaksi on tietysti hieno hetki, mutta ollaanpa hetken ajan negatiivisia. Mitkä ovat nykymetallissa piirteitä, jotka aiheuttavat tympääntymistä ja ”huh mitä paskaa” -fiiliksiä? Ville määrittelee:

– Liika yrittäminen ja teennäisyys paistavat helposti läpi. Ei sillä, pidän siitä, että heavybändi näyttää siltä miltä kuulostaa, mutta edelleenkin tulee törmättyä liian usein bändeihin, jotka tuntuvat panostavan promokuviin ja mainostamiseen mielettömästi, kun taas musiikillinen puoli saattaa olla mitättömän panostuksen takia täysin yhdentekevää. Myös moderneilla nuclear-blast-tykityssoundeilla varustetut levyt tulee skipattua muutaman sekunnin jälkeen kokonaan.

Monissa yhteyksissä Speedtrapin musiikista on mainittu löytyvän myös punk-henkisiä tuulahduksia.

– Selvimmin punkin vaikutus kuuluu varmasti nopeissa temmoissa, rumpukompeissa ja sointukierroissa. Useampikin bändiläinen on viettänyt reilusti aikaa hardcorepunkin parissa, ja esim. Poison Idea, Discharge ja Zeke (vaikkei hardcorepunkia olekaan) ovat vaikuttaneet sävellys- ja kirjoitusprosessiin. Osa vaikutteista tulee tietoisesti, mutta yhä suuremmissa määrin punkin parissa vietetyn ajan myötä osa vaikutteista tulee varmasti myös alitajuisesti, kitaristi pohtii.

Thrash ja speed metaliin liitetään usein rehvakas kaljoittelu ja kännisekoilu. Millainen on bändin alkoholipolitiikka?

– Oluet, viskit ynnä muut maistuvat kyllä, mutta keikkailu-, äänitys- ja soittotilanteet ylipäätään otetaan aina tosissaan. Bändihommat eivät toistaiseksi ole kärsineet kertaakaan liiasta ryyppäämisestä tai sekoilusta, mikä on äärimmäisen helpottavaa.

Politiikasta: saako sitä sotkea musiikkiinne, vai oletteko epäpoliittinen ryhmä?

– Saa sotkea. Pitkäsoiton takakannessa oleva merkki jo itsessään tekee bändiläisten linjan selväksi.

Speedtrap ei toki ole ainoa räväkämpää hevimetallia kotimaassamme veivaava porukka. Ville mietiskelee suomalaisia bändejä, jotka ovat jollain tavalla heidän hengenheimolaisiaan:

– Speedtrapin kanssa lähes samanaikaisen vinyylijulkaisun ja ahkeran keikkailun myötä pinnalla ollut Ranger täytynee mainita. Lisäksi mieleen tulee Lord Fist, jonka kasetista tykkäsin paljon. Mielenkiinnolla odottelen tulevia Lord Fist -julkaisuja, ja keikallakin katsoisin bändin mielelläni. Suurin osa hengenheimolaisista tuntuu kuitenkin löytyvän punkskenen puolelta, missä ajatus- ja arvomaailman suhteen tunnen olevani kotona.

  

speedtrap_promo1

 

 

Musiikkia tehdään tosissaan

Joku saattaisi pitää Speedtapin musiikkia humoristisena, koska siinä meininki on niin ronskia ja heavy metalin perinteisiä taistelun, vauhdin ja kapinan mielikuvia hyödynnetään häpeilemättä. Tällaiset tyypit tietenkään eivät tajua bändin pointtia.

– Speedtrap ei todellakaan ole huumoribändi, vaikka joku kotimainen musatoimittaja joskus näin asiasta kirjoittikin. Musiikkia tehdään 500% tosissaan, eikä huumorille ole tällaisessa ilmaisussa mitään sijaa. Räikeimmät “hevikliseet” on osittain yritetty kiertää, mutta kyllähän jo esimerkiksi Battle Cry biisin nimenä tuo mieleen 80-luvun alkupuolen.

Jossain välissä pitää tietysti kysyä, mistä bändin nimi on peräisin.

– Nimi on napattu vuonna 1977 tehdystä kaahailuleffasta. Se sopii biisimateriaalin kanssa hyvin yhteen, mitään syvempää merkitystä sillä ei ole, Ville selventää.

Nimestähän saisi väännettyä jonkun hauskan tai vammaisen kutsumanimen, tyyliin spederäppi tai ST.

– Toisinaan näitä on tullut vastaan keikkareissuilla tai baarissa, jos samaan seurueeseen eksyy joku akateeminen henkilö. Bändin sisällä näitä ei kuitenkaan käytetä.

ST:stä puheenollen, mitä itsellesi merkitsee yhtye Suicidal Tendencies?

– Itse en ole koskaan ollut niitä kovimpia Suicidal Tendencies -faneja, mutta ymmärrän toki mikä tässä bändissä vetoaa ihmisiin. D.R.I. iskee paljon kovempaa.

Bändi on taustaltaan lappeenrantalainen, mutta nykyään ainakaan haastateltava ei hehkuta kyseistä kaupunkia suurena inspiraationlähteenä:

– Itseltäni ei juurikaan heru kotiseuturakkauta idän suuntaan. Olin todella helpottunut päästessäni muuttamaan pois, ja bändihommatkin tuntuivat huomattavasti helpommalta, kun maisema vaihtui. Nykyään en enää jaksa valittaa Lappeenrannasta yhtä paljon kuin muutamia vuosia sitten, mutta kotiseudulla käydessäni käyn todella harvoin vaikkapa paikallisissa baareissa, koska en kaipaa siitä meiningistä yhtään mitään.

Speedtrapin musiikissa nopeus on tärkeässä osassa, mutta arkielämän puolella Ville ei aktiivisesti harrasta rallia, syöksylaskua tai vastaavaa:

– Kyllähän nuo nopeat laitteet jossain määrin kiinnostavat, mutta en koe olevani mikään alan harrastaja. Musiikin puolella kaahailu on paljon lähempänä sydäntä.

 

Rakkaus heavy metaliin

Mietitäänpä bändin toimintaa treenaamisen kautta. Haastateltava kertoo, että Speedtrapin yhteisiä bänditreenejä ei valitettavasti ole viime aikoina ollut kovin usein, koska jäsenet asuvat eri puolella Suomea.

– Nykyään tosin tilanne on helpottunut muutaman vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin kaikki asuivat eri kaupungeissa. Tällä hetkellä bändi on levittäytynyt Helsinkiin ja Joensuuhun, joten osa bändistä pääsee silloin tällöin treenaamaan ja pitämään soittovirettä yllä. Kiireiden takia myös yksilöllinen treenaaminen on jäänyt paljon vähemmälle, mutta yritän soittaa joka päivä edes vähän, ettei joka kerta tarvitse mennä sormet jumissa treeneihin.

Kappaleiden syntyprosessi on usein monen jäsenen yhteisten ideoiden summa:

– Osa kappaleista tulee treenikämpälle täysin valmiina, mutta suurin osa luomistyöstä, sovituksesta ja koukuista tehdään yhteisten päätösten perusteella treeneissä. Monet kappaleet ovat syntyneet yhdestä riffistä tai ideasta, jonka ympärille on kehitetty treeneissä jatkoa yhteisten ideoiden myötä. Tällainen luomisprosessi sopii bändille hyvin, ja monesti treeneissä syntyvät ne kaikkein älyttömimmät ratkaisut, joita lp:lläkin kuuluu useassa biisissä.

Yleismeininki Powerdosella on ripeä mutta ei mitenkään pakotetun ylikiihdytetty, ja pari keskitempoisempaakin kappaletta sopii mukaan ilman, että niissä energiataso kuulostaisi liian alhaiselta. Ville pohtii, mistä tällainen reippaus Speedtrapin soitossa kumpuaa:

– Energisyys ja nopeat temmot tulevat varmasti rakkaudesta tälläiseen musiikkiin, ja niihin fiiliksiin, joita nopeasta heavy metalista saa irti. Vastaavaa tunnetta ei välity kovinkaan monesta asiasta, joten tuo energisyys ja sen ylläpitäminen ovat olleet äärimmäisen tärkeitä bändin alkuajoista lähtien.

Onko toisaalta suunnitteilla tehdä kunnon sytkärinheilutus-slovaria?

– Ei.

Se siitä aiheesta siis. Jatketaan kappalemateriaalin luomisesta. Villen mukaan sitä syntyy epäsäännöllisissä jaksoissa:

KUN joskus pääsemme työstämään uusia biisejä yhdessä, niin yleensä saamme paljonkin aikaan. Viime aikoina uuden materiaalin työstäminen on kuitenkin jäänyt vähemmälle, joten olisi aika taas aktivoitua sen suhteen enemmän. Täyspitkän äänitysten jälkeen bändiläisillä tuntui olevan todella kova nälkä tehdä uutta materiaalia mahdollisimman pian. Powerdosella on kuitenkin käytetty parinkin vuoden takaisia ideoita, joten vaikka levy on kuuntelijalle tuore, se tuntuu osittain jo vanhentuneelta itselleni.

Spekuloidaanpa lopuksi sillä, mihin suuntaan Speedtrapin meno jatkossa kehittyy. Äärimmäisempää metallia, punkimpaa soundia, progempaa venkoilua?

– Nyt kun oma soundi tuntuu löytyneen, en näe mitään syytä sekoittaa musiikkiin väkisin mitään uutta, tai yrittää kehittää bändiä johonkin suuntaan pelkän kehittämisen takia. Kehitystä tavoitellaan ainoastaan entistä kovempien keikkojen ja biisien muodossa.

 

www.facebook.com/speedtrapmetal

 

Teksti: Seppo Rautio

Kuvat: Speedtrap