HAASTATTELU: Demonic Death Judge – Raskaan demoninen paatos

 

Kymenlaaksolainen Demonic Death Judge on nelihenkinen sludge metalia soittava orkesteri. Musiikillisesti yhtyeen taide on raskasta paahtoa, se on hidas vajoaminen synkkään ja valottomaan kuiluun, joka katsoo sinua takaisin kun olet aikasi sinne tuijottanut.

Suhteellisen lyhyen uransa aikana yhtye on saanut työstettyä ulos jo monta julkaisua ja on ollut aktiivinen myös keikkarintamalla. Kävimme haastattelemassa yhtyettä Lutakossa 6. lokakuuta uuden Skygods-levyn julkaisu- ja Entombedin lämmittelykeikan yhteydessä.

Haastateltaessa äänessä olivat pääasiassa yhtyeen vokalisti Jaakko Heinonen ja rumpali Lauri Pikka, mutta myös veljekset Pasi Hakuli (basso) ja Saku Hakuli (kitara) vastasivat omaa aluettaan koskeviin kysymyksiin.


Selvitetään ensimmäiseksi hieman yhtyeen historiaa ja taustoja, sillä Demonic Death Judge on yhtyeenä melko tuore, perustettu vuonna 2009. Nokkelana internetin neiti etsivänä yhtyeestä voi lisää tietoja hakiessa huomata, että ainakin osalla yhtyeen jäsenistä on historiaa yhdessä soittamisesta jo aikaisemmin. Pyysin Lauria ja Jaakkoa hieman avaamaan yhtyeen historiaa sitä tuntemattomalle.

Lauri: – Pitää paikkansa, kaikki me neljä olemme olleet ja olemme edelleenkin Total Devastation -orkesterissa.

Jaakko: 12 vuotta, eikös me tästä juuri puhuttu?

Kavereilla on siis takana yhteistä soittokokemusta jo melko paljon. Total Devastationissa soittavat myös Laurin isoveljet Harri ja Jarmo, jotka eivät ole mukana Demonic Death Judgessa. Syyksi Jaakko mainitsee heidän olleen tarpeeksi kiireisiä jo muiden yhtyeiden kanssa. Kuinka aktiivisesta yhtyeestä Total Devastationin tapauksessa on sitten kyse?

Lauri: – Kesäkuussa julkaistiin levy, mutta keikkarintamalla on ollut hiljaisempaa.

Jaakko: – Pariin vuoteen ei olla tehty mitään.

Kun yhtyeen esihistoriaa ja taustoja on hieman saatu selvitettyä, voidaankin haastattelussa siirtyä takaisin itse haastateltavaan yhtyeeseen. Itseäni kiinnostaa kovasti se seikka, että kuinka yhtye on onnistunut pitämään levyjen julkaisutahdin noin ripeänä koko olemassaolonsa ajan, varsinkin kun otetaan huomioon se, että jäsenillä on noita muitakin musikaalisia projekteja mukana kuvioissa.

Käymme yhtyeen julkaisuhistorian lyhyesti läpi: perustamisvuonna tuli ulos demo, heti sitä seuraavana EP Kneel ja viime vuonna split-levytyksen (By the Malice of the Evil Death Comes Vol. 1) lisäksi myös ensimmäinen pitkäsoitto The Descent. Nyt 5. lokakuuta oli jo toisen levyn, Skygodsin, julkaisun vuoro. Ihmettelen kuinka yhtyeellä ja sen kaikilla jäsenillä voi löytyä energiaa näin aktiiviseen julkaisutahtiin.

Lauri: – Tästä pitää syyttää noita Hakulin veljeksiä, kun niillä riffisuoni tykittää ja synnyttää materiaalia kovaa vauhtia.

Jaakko: –  Nyt ei ole kyllä syntynyt uusia hittejä vähään aikaan…

Lauri: –  On niin soljuvaa meininkiä, että kun menee treenikämpälle niin siellähän syntyy.

Jaakko: – Turhaa olla äänittämättä kun on paskaa valmiina.

Lauri: –  Niin, ei me paljon pimitellä.

Jaakko: –  Joo ei! Kaikki narulle.

Lauri: – Ei olla kyllä vielä seuraavaa levyä käyty äänittämässä.

Tästä kaikesta voi selkeästi nähdä, että Demonic Death Judge on hedelmällinen kasvualusta ja yhtye ei ota kappaleiden tekemistä mitenkään liian vakavasti. Seuraavaksi kysyn kuinka vastuut kappaleiden tekemisestä on yleisesti jakautunut yhtyeessä sen jäsenten harteille? Kuinka kappaleet tehdään ja ovatko ne pitkällisen kehitystyön tulosta vai muodostuvatko ne enemmän tunnelmapohjalta, kuten esimerkiksi treenikämpällä suoritettujen jammailujen seurauksena?

Jaakko kertoo, että kappaleet yleensä tulevat Hakulin veljeksiltä jo melko valmiissa muodossa ja siinä vaiheessa kun niitä aletaan treenikämpällä kunnolla soittamaan, ovat ne jo yleensä enemmän tai vähemmän valmiita. “Vaikka joissakin tapauksissa kappaleita on jamiteltu treenikämpällä myös uuteen uskoon”, toteaa Lauri.

Sanoitukset ovat mielestäni iso ja tärkeä osa musiikkia ja kappaleiden tunnelmaa. Sen takia kysynkin uteliaisuudesta kuka yhtyeessä on vastuussa kappaleiden teksteistä. Nopeasti Jaakko sanoikin kirjoittavansa lyriikat, mutta tämä aiheuttaa pientä keskustelua yhtyeen keskuudessa ja selviää, että myös muut yhtyeen jäsenet ovat kirjoittaneet joitakin tekstejä kappaleita varten. Lopulta yleinen konsensus on kuitenkin se, että Jaakko on pääasiallisesti kirjoittanut lyriikat ja ollut vastuussa yhtyeen teksteistä.

 

 

Kuin kuollut hauki sylissä…

Tässä vaiheessa innostuin puhumaan kappaleiden teksteistä hieman enemmän ja kyselemään hieman niiden merkityksiä. The Descentin sanoituksia lukiessa Demonic Death Judgesta tulee mieleen normeja vihaava ja itseään etsivä raivoisa entiteetti. Kappaleiden sanastossa onkin käytetty paljon valaistumiseen ja matkan tekemiseen viittaavaa käsitteistöä – on gatewayta, portaalia ja vaikka mitä muuta.

Jos The Descent on jonkinlainen tutkimusmatka maan alle, jonkun muinaismuistoisen ja vanhan rappioituneen kulttuurin syövereihin, niin onko Skygods sitten eräänlainen kohoaminen jollekin toiselle tasolle? Vai kertooko levy vain siitä, että mitä korkeammalla ollaan ja sieltä sitten tullaan alas, niin sitä suuremmaksi vauhti myös kasvaa syöksyessä – törmäyksen jälkien ollessa myös sen mukaiset? Tämä “syvällinen” analyysi herättää yhtyeen jäsenissä lievästi hilpeyttä ja vastatessa Jaakon onkin vaikea pidätellä nauruaan.

Jaakko: – Aika hyviä analyysejä kyllä molemmat, mutta…

Lauri: – Runoile nyt äkkiä jotakin.

Jaakko: – Emmä tiedä – jostain ne vain lähtee. Minkälaisessa ilmapiirissä sitä itse viettää aikaansa, niin sen suuntaista. The Descentiä kun tehtiin, niin poljettiin vähän syvemmissä vesissä. Nyt kun tätä (Skygods) tehtiin niin päästiin portaaleista näköjään läpi ja leijuttiin korkeammalle ja menee paremmin. Niin, ehkä sillä on joku vaikutus. Mutta kyllähän ne kuitenkin pääosin on mökillä, pimeässä ja viskipäissään kalastusreissun jälkeen kirjoitettua tajunnanvirtaa enemmän. Väkisin keksityssä riimimuodossa vielä.

Lauri: – Mutta mistään iloisista jutuista ei silti kuitenkaan ole kysymys.

Jaakko: – Ei todellakaan. Just kun on tapettu hauki sylissä niin…

Jo ylempänä mainittujen termien ja käsitteiden käytön takia tiedustelen hieman tarkemmin tekstien sisältämästä symboliikasta ja siitä, että ovatko vertauskuvat ja käsitteet kuinka tarkoituksellisesti käytettyjä ja kuinka tärkeä osa yhtyeen musiikkia ja sanomaa ne mahdollisesti ovat? ”Varmasti on ja kyllä sitä onkin. Vaikutteita siellä on ja se symboliikka tulee sieltä, että mikä on itselleen kiinnostavaa silloin”, vahvistaa Jaakko.

 

Demonic Death Judge

 

Raakaa kalaa vai korvakarkkia?

The Descentillä oli todella raaka ja silottelematon äänimaailma ja se kuulosti helvetin aggressiiviselta. Mitenkä luonnollisesti tuo äänimaailma levylle aikoinaan syntyi? Haitteko te sitä oikein erityisesti kaikenlaisia nuppeja vääntämällä ja kääntämällä, vai oliko se helposti löytynyt, sellainen “tämä on nyt tässä” -tyylinen tapaus ja kaikki kuulosti heti hyvältä?

Jaakko antaa kaiken kunnian levyn äänimaailmasta “tuolle Ruotsin velholle, Tomas Skogsbergille”, joka oli miksannut levyn. Levyä oli pyöritelty edestakaisin pidemmän aikaa kunnes yhtye oli saanut haluamaltaan kuulostavan miksauksen. Alussa levy oli kuulostanut liian modernilta ja sen oltiin haluttu kuulostavan enemmän tukkoiselta; lopputulos olikin lopulta juuri sitä mitä haluttiin.

Allekirjoittaneen mielestä uusi levy ei ollut äänimaailmansa puolesta lähellekään niin likainen kuin edeltäjänsä. Vaikka se ei toisaalta ollut mitenkään modernin tai siloitellun kuuloinen, niin ei se myöskään ollut mitenkään erityisen raakakaan. Tähän mielipiteeseeni myös Lauri ja Jaakko yhtyvät. Laurin mukaan yhtye olikin juuri matkalla keskustellut autossa, että “kyllähän se levy semmoista korvakarkkia on.”

Lauri: – Sitä jaksaa kuunnella vaikka kuitenkin samalta se kuulostaa, raskaalta.

Saku: – Samoilla laitteilla ne on soitettu, mikään siellä taustalla ei ole kuitenkaan vaihtunut.

Jaakko: – Äänitysmetodit oli tällä kertaa ehkä hieman erilaiset, että se voi ehkä hieman lopputulokseen vaikuttaa.

Lauri: – Sitten miksaushan sen loppupeleissä määrittää ja tällä kertaa me vaadittiin, että se kuulostaa treenikämppämäiseltä.

Koska tulimme myös keikkaa katsomaan, niin keskustelu ajautuu käsittelemään yhtyeen keikkailua ja sitä kuinka aktiivinen yhtye on ollut keikkailemaan. Lauri kertoo yhtyeen olleen melko aktiivinen jo perustamisesta lähtien. Ensimmäisen keikka oli aikoinaan ollut Kouvolan Rytmikatissa ja sen jälkeen on myös ollut muutamia hyviä lämmittelykeikkoja. Mukanani ollut kollega mölisee epäselvästi taustalla ja kysyy onko Demonic Death Judge käynyt ulkomailla soittamassa tai olisiko heillä kiinnostusta sellaiseen.

Lauri: – Ei olla käyty. Aina on haluja lähteä.

Jaakko: – Kunhan joku hoitaa asiat meidän puolesta.

Lauri: – Ei jaksa ryhtyy siihen, että bookkailee eri puolilta Eurooppaa jotain pubeja…

Kuinka suuri yleisö on sitten vastaanottanut yhtyeen musiikin? Ovatko julkaisut olleet pidettyjä? Jaakko kertoo arvostelujen olleen pääasiassa hyviä ja että yhtye on ollut niihin kaikin puolin melko tyytyväinen. “En minä tiedä jos puhutaan totta, vai pitäisikö valehdella? Mutta olisinko ajatellut joskus 2008, kun alettiin nauhoittamaan ensimmäistä demoa, että ryhdytään keikkailemaan?”, sanoo Lauri ja tähän Jaakko yhtyy täysin.

 

DDJ

 

Luolien syvyyksistä

Koska olen itse jonkin tason sarjakuvaharrastaja ja minulle tulee heti yhtyeen nimestä mieleen Judge Dredd -sarjakuva ja siitä hahmo nimeltään Judge Death, on minun kysyttävä onko tässä jotain yhtäläisyyttä vai onko tässä kaikessa vain kyse sattumasta? Judge Death -hahmohan on juurikin tällainen demoninen tuomari, joka on kotoisin toisesta ulottuvuudesta, jossa muun muassa elämä on julistettu rikolliseksi.

Kysymykseni saa yhtyeen itsekin mietiskelemään nimen historiaa, mutta Jaakko veikkaa nimen olleen kuitenkin sattumaa ja täten tyrmää jälleen kerran teoriani. Kukaan ei oikeastaan edes tunnu muistavan mistä nimi oikein on tullut. Sakun mukaan se on ollut vanha juttu ja tämän Lauri vahvistaa. Laurin mukaan nimi on kuulemma pyörinyt jäsenten huulilla jo vuodesta 2004 lähtien. “Se oli joku hyvin synkkä talvinen yö pubissa. Mä muistan sen nurkkapöydän.”

Jaakko: – Death metal ei enää musiikki kelvannut meille ja me haluttiin jotain synkempää… Yhtye on siis ollut perustamispuheissa jo vuodesta 2004 varmaan.

Lauri: – Sitten nämä (osoittaa Hakulin veljeksiä) ruuvasi meille jonkinlaisen alkukantaisen demon, joista sitten kaksi biisiä taisi päätyä ensimmäiselle julkaisulle.

Jaakko: – Mutta nimen synnystä meillä ei ole mitään hajua. Hirveän hyvä analyysi oli kyllä taas tämä, tekisi kyllä mieli mennä tuon tulkinnan mukaan ja sanoa, että “spot on!”

Musiikin syntymiseen ja luomistyöhön vaikuttavat tietysti tuhannet isommat ja pienemmät asiat, mutta onko joitain yhtyeitä tai ulkomusiikillisia asioita jotka ovat ratkaisevasti vaikuttaneet yhtyeeseen ja sen musiikkiin? Tässä vaiheessa minua kehotetaan siirtämään huomioni Hakulin veljesten suuntaan vastausten toivossa. Tämä aiheutti muuten melko hiljaisen oloisissa veljeksissä pientä protestointia, Laurin ja Jaakon naureskellessa vieressä.

Mitään selvää vastausta ei saada, ilmeisin musikaalinen vaikutus tuntuu olevan Black Sabbath. Pasi kertoo vaikutteita olevan niin laajalti, että jos yhtyeitä alkaisi luettelemaan voisi varmaan mainita ainakin sata bändiä joista pitää ja kuuntelee. “Musiikin tekemiseen vaikuttaa varmasti eniten se, että diggailee itse musiikista”, toteaa Pasi.

Tässä vaiheessa Lauri keskeyttää Pasin ja Sakun keskustelun ja mainitsee muistikuvasta, että Saku olisi tuijotellut “jotain luolan kuvia” säveltäessään The Descent -levyä. Saku naurahtaa ja mainitsee asian olleen juurikin näin. Selviää, että Jeff Longin The Descent -kirja (1999) on vaikuttanut suuresti tässä vaiheessa.

Lauri toteaa Sakulle, että kuunnellessaan uutta levyä Windowsin Media Playerilla, ohjelman visuaalinen toistin oli alkanut piirtää näytölle pentagrammia. “Että jotakin sinä olet tehnyt oikein”. Tähän kaikki huoneessa olijat yhtyvät nauraen.

Pasi kertoo että stoner- ja sludge-bändejä ei hirveästi halua kuunnella inspiraatiota hakiessa ihan senkään takia, ettei täysin samanlainen haluaisi olla. “Vaikka sitten tietysti ollaankin”, hän naurahtaa. “Jos puhtaat laulut olisi, niin sitten oltaisiin ihan stoneria”, toteaa vieressä istuva Saku.

Nyt kun yhtye juuri sai julkaistua toisen levynsä, ei luultavasti ole aivan heti tulossa mitään uusia julkaisuja, mutta kysyn yhtyeeltä kuitenkin heidän mahdollisista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Lauri oli aiemmin sähköpostissa maininnut mahdollisuudesta, että Kneel ep:stä olisi tulossa uusintajulkaisu jossakin muodossa ja tämän hän vahvistaa uudestaan. Mutta minkälaisia muita suunnitelmia yhtyeellä on mielessä? “Mennään nyt tämä syksy ensin, julkaistaan toinen musiikkivideo [on jo muuten nähtävissä esimerkiksi Youtubessa] ja soitetaan hyviä keikkoja. Myös uusi Skygods levy on tulossa vinyylimuodossa vielä tämän vuoden puolella.”, Lauri summaa lyhyesti.

Teksti: Aleksi Vaittinen

Kuvat: Demonic Death Judge, Markus Mähönen

demonicdeathjudge.blogspot.fi