GODFLESH – Godflesh + Selfless + Us and Them [3CD]

R-4446501-1365105024-1269
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Earache Records

Godflesh on yhdeksi industrial-musiikin pioneereiksi tituleerattu yhtye ja nyt Earache Records on julkaissut kolme julkaisua kattavan tuhdin paketin yhtyeen musiikista. Paketti sisältää vuonna 1990 julkaistun Godflesh EP:n, sekä täyspitkät Selfless (1994) ja Us and Them (1999). Godflesh EP:n mukana on alkuperäisen EP:n lisäksi ylimääräiset bonuskappaleet Wounds ja Streetcleaner 2, jotka ovat ilmeisesti olleet jo myöhemmissä painoksissa mukana. Yhteensä nämä kolme levyä ovat mitaltaan yli kolme tuntia, eli kaikkinensa kokonaisuus on aikamoinen paukku industrialin mäiskettä.

Klassikoita ja pioneeritöitä on vaikea arvostella, sillä jos niitä ei ole alkujaan kuullut silloin kun ne ovat olleet ajankohtaisia, ei niistä saa välttämättä hyvää kuvaa kuinka ovat eronneet muista aikansa yhtyeistä. Näin jotain oleellista voi mennä ohi. Nyt tätä arvostelua kirjoittaa juntti joka on henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Metallica on paskaa ja Iron Maiden melko keskinkertaista tiluttelua. Vaikka molempien esimerkkeinä mainitsemieni yhtyeiden arvon ja merkityksen metallimusiikin saralla yleisellä tasolla tunnustankin, ei se tee yhtyieistä itselleni sen parempia tai huonompia kuin tusinasta muistakaan kaltaisistaan. Godflesh tuntuu myös menevän tähän samaan kategoriaan, sillä vaikka yhtyeen musiikki ei minkäänlaisia inhoreaktioita aiheuta, ei se myöskään saa erityisesti tuotoksia hehkuttamaan.

Painavuus, junnaaminen ja toisto tuntuu olevan Godfleshin ohjenuora, ja tällaisenaan se on sinällään ihan toimiva konsepti. Kappaleissa on lievä death metalinen maku, joka johtunee muun muassa yhtyeen Napalm Death -kytköksistä. Koneellinen elementti tulee lähinnä rumpukoneen käytöstä ja kappalerakenteista. Mitään nykypäivinä industrial-musiikissa kuultavia tarttuvia kosketinkuvioita, tanssitahteja tai mitään muuta vastaavaa ei musiikissa ole ollenkaan.

Kokonaisuudessa tämä on kuitenkin erinomainen paketti tutustua yhtyeen tuotantoon, jos se on kokonaan jäänyt tekemättä kuten allekirjoittaneella. Muuta tuotantoa kuulematta on hankala sanoa, että ovatko poiminnat onnistuneet vai ei, mutta ainakin ensimmäisen virallisen julkaisun sisällyttäminen kokoelmaan tuntuu ihan loogiselta. Omaan makuuni kolmesta levyistä parhaiten maistui Us and Them, joka ei ehkä ollut ihan niin junnaava tai tylsä. Arvosanaa tällaiselle on hieman hankala antaa, joten se muodostuu nyt osittain sekavan mielen tekemistä arvosanojen kaavoista, niiden tulosten mediaaneista ja pienestä pioneeri-statuksesta aiheutuneesta bonuksesta.

Godflesh is one of the bands that has been given the title of a pioneer concerning industrial music, and now Earache Records has released quite chunky a package of this band’s music. This package contains the first Godfless EP from 1990, and full-lengths Selfless (1994) and Us and Them (1999). Included with the first EP are also two bonus songs Wounds and Streetcleaner 2, which have been apparently have been included on later editions before. In total these three albums clock over three hours, so all in all this whole package is quite a big heap of industrial hammering.

Reviewing classics and pioneer work is often difficult, because if you haven’t experienced them when they were fresh and new, you might not get that good a picture out of them and you might not notice how they have been diverged from the other band of their era. So it is possible that you will miss something essential. And now there is this stupid yokel who is writing this review, who also personally thinks that Metallica is shit and Iron Maiden is mostly just pretty mediocre guitar masturbation. Even though I am aware of the value and meaning of both of the band’s achievements to metal music in general, it still does not make them any more interesting or special to me from any other band from a dozen of others. Godflesh seems to fall into this same category. Their music does not cause any gagging or dislike in me, but in the other hand it does not cause any awe in me either.

The weight, droning and repetition seems to be the precepts of Godflesh, and such as it is it seems to be a pretty working concept. Lots of the songs have this death metalish feeling, which may probably be caused at least partially by the groups Napalm Death connections. The machine elements are mostly because the use of drum machine and song structures. You cannot find any catchy synth melodies, dance beats or anything else like that which are often found with contemporary industrial bands.

In the end this package as a whole is pretty good way to get yourself familiarized with the bands material, if it is unknown to you like it was for your’s truly. Without any previous knowledge of this groups records I cannot really say if they have picked the right albums for this pack, but the inclusion of the first official release seems to be quite a logical choice. Out of the three albums I found Us and Them to be most fitting to my aural taste, which was not as droning or boring as the other two were. It is really hard to give this release a proper scoring, so in this case it is a combination of scoring formulas of my incoherent mind and the resulting medians they produce with a little bonus that comes from the groups pioneer status.

Aleksi Vaittinen