FISTULA / MONKEYPRIEST – Split 7″

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Feretro Records

Fistula käyttää jälleen osaamistaan, eli rynkyttää hidasta, uhkaavaa ja rujoa sludgemöyrimistä. Varsin tuttua yhtyeen vanhoille kuulijoille, mutta ikävä kyllä ei ihan miesten parasta kamaa. Biisi on hieman hajanainen ja sekava, jota edesauttaa muutaman samplen käyttö. Varsinkin keskiosan pätkä tekee turhaa hallaa hyvin käyntiin lähteneelle kappaleelle, vaikka ilmeisesti liittyykin teemaan. Tämän jälkeen loppupuoli junnaa vähän liikaa paikallaan, vaikka onhan sielläkin hetkensä. Kokonaisuudesta puuttui kuitenkin jotain jykevää ja eheyttävää, sellaista joka saa haluamaan kuunnella kappaleen yhä uudestaan ja uudestaan. Toimiihan tämä sentään jotenkuten, eikä tässä pitkästymään pääse, kestoakin kuitenkin vain viisi ja puoli minuuttia. Fistulan korkeilla standardeilla mitattuna kuitenkin melko heppoinen esitys. (Tosin näitä sattuu heille nykyään melko usein, olisiko siis sittenkin ”vakiokamaa”.) Mukana telmimässä myös Solace-kitaristi Tommy Southard, mutta läsnäolo ei taida tuoda tekeleelle mitään lisäarvoa.

Samaa tyylilajia harrastava espanjalainen splitkumppani vetääkin pidemmän korren. Heidän kappaleensa tuntuu alusta saakka tylymmältä ja dynaamisemmalta kuin Fistulan. Kappale kulkee tarpeeksi johdonmukaisesti ja ahneesti, leppoisa tempo ei peitä sitä tosiseikkaa, että bändillä on varsin hienosti tyylin perustekniikka hanskassaan. Laulaja on tosin laiskemman kuuloinen kuin jenkkien vastaava, mutta ajan kanssa häneenkin tottuu. Ei ulosanti kuitenkaan ärsyttävä ole, pikemminkin liian vaimea ja vaisu. Biisi ei ole ihan pelkkää yhden riffin junnausta, joten senkin puolesta tämä kyllä kelpaa minulle.

Erikoismaininta todella upeista kansista ja liitteestä, yhdet siisteimmät Fistulalla koskaan näkemistäni.

Tuukka Termonen