DOOMED – Wrath Monolith

a3847699838_10
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Solitude Productions

 

Arvostelin pari vuotta sitten Saksasta tulevan Doomedin levyn In My Own Abyssin, joka oli muistikuvieni mukaan keskinkertaista, joskaan ei paskaa death metal -vaikutteista doom-jyräämistä. Tuon levyn jälkeen yhtye on julkaissut kaksi täyspitkää, joista edeltävä Our Ruin Silhouettes on minulta jäänyt välissä, mutta nyt arvosteltavana on tuorein Wrath Monolith. Sama painostava tunnelma pienellä melodisella otteella näyttäisi olevan yhtyeellä läsnä musiikissa, eikä kaavaa ole selkeästi lähdetty miettimään uusiksi.

Kitart vinkuvat, basso tumisee ja rummut läpsyvät sopivasti, joskin äänimaailma voisi mielestäni hieman selkeämpi. Ärjyvät vokaalit, jotka on toteutettu sopivan munakkaasti, sopivat mielestäni musiikin kanssa ihan hyvin, puhtaita lauluja ei käytetä kuin tehokeinona, mikä on myöskin toimiva ratkaisu tässä tapauksessa.

Wrath Monolith tippuu samaan keskinkertaisuuden suohon kuin yhtyeen aiempi levytys. Siinä se soi taustalla, kuulostaem välillä ihan messevältä, sisältäen hyviä ja mieleenpainuvampia kohtia (Euphoria’s Endin väliosa, Our Ruin Silhouettes alkutykittelyt ja niin edelleen), mutta ollen pääasiassa silti vain yhdestä korvasta sisään menevää ja toisesta ulostuvaa jyräämistä. Mutta kuten sanoin, on silläkin omat hetkensä.

Aleksi Vaittinen