CAUGHT IN THE BETWEEN: Horse metal

[easyreview  cat1title=”Arvosana:” cat1rating=”6″ cat1detail=”Julkaisija: Omakustanne”]

Kun levy pyörähtää käyntiin, huomaa bändin kehittyneen hapuilevasta debyytistä dynaamisempaan ja lihaisampaan suuntaan. Tässä lienee auttanut myös oikean rumpalin mukaantulo. Joka tapauksessa kappale Horse Force aloittaa vyörytyksen, jossa voi aistia Seasons in the Abyss -ajan Slayerin lisäksi vaikkapa Autopsya. Tummasaävyisyys yhdistyy sopivaan rupisuuteen ja musiikillisen masiinan rattaat rullaavat melko vaivattomasti. Vokaalit hyökkäävät kehiin sen verran repivänä rääyntänä, että aluksi homma tuntuu kompastuvan siihen. Pian korva kuitenkin tottuu tyyliin, jossa tiukka äkäisyys yhdistyy anarkistiseen revittelyyn. Lisäksi jykevä kertosäe naulaa kappaleen tukevasti riman yläpuolelle.

Seuraavilla raidoilla kuullaankin sitten vaihtelua vokaaleissa ja musiikkityylissä – sekä valitettavasti myös laadussa. Melodisen black metalin suuntaan kumartava Embedding Emptiness esimerkiksi rullaa paikoitellen mukavan pisteliäästi, toisissa kohdissa taas hajoaa matkalle epäsopivien vokalisointien tai heppoisten kitarakuvioiden vuoksi. Todella arveluttava veto on myös lätkäistä neljänneksi raidaksi viisitoistaminuuttinen Place in the Sun (Grave in the Shadow), joka doomahtavan alun jälkeen syöksyy jonnekin Bal-Sagoth -henkisiin taistoihin. Tässä kohtaa meininki kääntyy melkeinpä parodian puolelle, eivätkä asiaa auta tietokonepelimäisen kuuloiset syntikkapimputukset. Seesteisempien ja aggressiivisempien osien kautta kappale lopulta horjuu maaliin.

Eräät vedot rokkaavat rennommin ja perus-heavymmin, toisissa pinnalla ovat äärimetallisemmat vaikutteet. Hyviä ideoita ja voimakasta tunnelmointia esiintyy monessa kohdassa. Notkea, raskas riffittely yhdistettynä matalampaan örinävokalisointiin toimii oikein mainiosti. Sen sijaan erilaisia kappaleiden osia on ehkä turhan kritiikittömästi yhdistelty toisiinsa, aivan kuin progemman puolen toteutus olisi jäänyt puolitiehen. Myös rumpusoundien heikkous syö levyn potkivuuspotentiaalia. Livenä Caught in the Between onkin kuulostanut korviini tiiviimmältä ja vakuuttavammalta. Bändi tosiaan on kehittynyt debyytistään, mutta samalla pitää nostaa rimaa sen suhteen, että kunnolla toimiakseen levy tarvitsee useampia hyviä kappaleita. Erikoinen monen vaikutteen yhdistelmä tässä on kyseessä, parhaimmillaan yhtä aikaa hurjasti jyräävä ja tunnelmallisia kuvioita maalaileva levytys.

Seppo Rautio