CAUGHT IN THE BETWEEN – The Asylum

CitB
Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: omakustanne

No nyt on hieman toinen ääni kellossa, nimittäin kahteen aikaisempaan levyyn verrattuna. Siinä missä edelliset albumit, etenkin debyytti, hajosivat satunnaisista hyvistä ideoista huolimatta epävarmaksi hapuiluksi ja tyylien sekasotkuksi, on The Asylumilla pakka paremmin kasassa. Myös tuotanto kuulostaa vakavasti otettavammalta eikä niin lattealta läpsyttelyltä. Vokaalipuolellakin kuullaan rujoa korinaa ja rajua huutoa ilman ihmeellisiä kiljuntoja tai ölinöitä.

Tyylillisesti Caught in the Between tuntuu olevan vahvimmalla alueellaan melodisen deathdoomin maastoissa liikkuessaan, kuten avausraita Heaven Like Hell ja selkeää hittipotentiaalia omaava House of Sorrow todistavat. Toisaalta jo toisena kappaleena kuultava Ready and Willing väläyttää punkimman ja motörheadimman runnomisen taitoja. Ihan hyvin tuntuu sekin onnistuvan. Yhdentoista biisin aikana ilmenee kyllä lievää tyhjäkäyntiä ja tasavahvaan hölkkään tyytymistä, mutta esimerkiksi ruhjovaa death metalia paiskova Fleshripper piristää menoa mukavasti. Warriors of the Mushroom Forest puolestaan on tyylikkään melankolinen veisu, kuin hidastettua göteborgilais-melodeathia. Levykokonaisuus olisi kyllä mielestäni tiukempi, jos kaksi viimeistä raitaa olisi pudotettu pois ja tyydytty yhdeksän kappaleen pakettiin.

Masentavia mahalaskuja ei koeta ja monipuoliset riffit ja rakenteet kuljettavat kappaleita sujuvasti eteenpäin. Bändi tuntuu löytäneen tasapainon rujomman vellomisen ja joustavien melodisten kitaraluritusten välillä. Soundit ovat kohtalaiset, joskin jonkinlaista kotikutoisen kuuloista huojahtelua kuuluu siellä täällä, ja rumpalointi jää usein hieman kiltin kuuloiseksi pehmeäksi kuminaksi. Kaiken kaikkiaan The Asylum on paikoitellen oikein viihtyisä hullujenhuone.

Seppo Rautio