BULLET: Full Pull

Arvosana:www.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Julkaisija: Nuclear Blast

Perinnetietoinen ruotsalainen raskaan rockin taitaja iskee viimeisimmällä albumillaan ehkä aavistuksen verran aikuismaisempaan hard rock -jytähermoon kuin kahdella aikaisemmalla pitkäsoitollaan. Yhtään hillittömän energistä, irti käsistä -fiiliksen aiheuttavaa lohkaisua ei nyt ole mukana, vaan kappaleet pysyvät vankan keskitempoisen rokkauksen kierrosluvuilla. Vaikutteiden osalta AC/DC keulii tällä kertaa kärkeen Judas Priestin ja Acceptin rynniessä sijoille kaksi ja kolme.

Myös kappaleiden sovituksiin on uhrattu enemmän aikaa. Ehkä liikaakin, sillä jonkinlaisen rajan yli mennään ainakin biisissä Rolling Home, jonka maalailevassa loppuosuudessa kuullaan jopa pianon pimputusta. Pelko kuitenkin pois, sillä perusasioiden ääreen palataan nimikappaleessa Full Pull, johon sämplätystä moottorilinnun pärinästä haistaa tutun Bullet-tuoksun eli pakokaasun. Angus Youngin koulurepusta on riffivihkojen lisäksi kahmaistu komppi- ja soolokitaroihin todella pitkään kypsytellyn ja murean kuuloinen AC/DC -soundi.

Yksi asia mistä Bullet ei tunnu pääsevän eroon on Juutaspapin Hell Bent for Leather. Ensimmäisellä longarilla edellä mainitun klassikon riffejä modattiin kappaleeseen Raise Hell. Full Pullilla sama meno jatkuu siivulla Rush Hour. Vaikka albumi on yleisilmeeltään ja kokonaisuutena suunnattu hieman varttuneempaan makuun, niin kyllä näin vahvasta kappalemateriaalista riittää täkyjä aivan kaikille Bulletisteille.

Tuure Heikkilä