Finnish Death Metal Maniacs IV – 8.-9.7.2022

Finnish Death Metal Maniacs Fest lähestyy vääjäämättä kuin kuolema. Jo neljättä kertaa järjestettävä festivaali manaa esiin jälleen ainutlaatuisen kattauksen synkintä ja sairaalloisinta kuoleman metallia Vantaalla 8. ja 9. heinäkuuta. Tapahtumapaikkana toimii Korson juna-aseman lähellä sijaitseva Rock Bear.

Tapahtuman ulkomaisina vetonauloina nähdään hiljattain haudastaan ryöminyt death/doom metalin kulttinimi Eternal Darkness Ruotsista, yli 35 vuotta tinkimättömästi undergroundissa tahkonnut kalifornialainen Sadistic Intent, Necros Christoksen tomusta noussut baskilais-saksalainen Sijjin sekä eläimellistä black/death metalia oksentava Goatsmegma Virosta.

Festivaalin perinteitä kunnioittaen vanha suomalainen death metal on vahvasti edustettuna. Vakiintuneemmista nimistä lavalle marssivat aina murskaava Rippikoulu sekä debyyttialbuminsa ”Member of Immortal Damnation” kolmekymppisiä juhlistava Purtenance, kun taas Pestigore ja Messiah Paratroops edustavat 90-luvun alun demoskenen enemmän pimentoon jäänyttä laitaa. Spesiaalimman tarjonnan hitaasta ja raskaasta osastosta huolen pitävät tapahtumassa paluun tekevä God Forsaken sekä hiljattain uudelleen aktivoitunut Caricature. Ripeämmin ottein niskanikamia taasen kurittaa suomalaisen äärimetallin kaikkein varhaisimpiin tekijöihin lukeutuva Sacred Crucifix, joka tarjoilee erikoissetin sysimustaa pohjoisen death/thrashia vuosilta 1987–1990.

Kotimaisen undergroundin tuoreempaa osaamista ei ole myöskään unohdettu. Siinä missä suomeksi asiansa esittävän Korpsesoturin brutaali mutta tarttuva death metal kulkee perinteisiä polkuja, Concrete Winds, Malicious ja Sickness varmistavat, ettei kattauksesta jää puuttumaan nopeutta, pimeyttä tai kaaosta. Blackmetallista terää tarjontaan tuovat Flame ja Witchblood, joiden lisäksi perjantaina nähdään myös yksi vasta tapahtumassa paljastuva yllätysesiintyjä.

Kahden päivän ennakkolippuja on edelleen saatavilla Livetosta (https://events.liveto.io/?search=finnish%20death%20metal%20maniacs), minkä lisäksi vain lauantaille tähtäävät voivat nyt tehdä lippuvarauksia ovelle (fdmmtix@protonmail.com). Lisätietoja löytyy tapahtuman kotisivulta (https://www.rockbear.fi/fdmm/) sekä Facebookista (https://www.facebook.com/events/652464962584847).

Teksti: Ossi Turpeinen

Lumoaako fasismi black metalissa?

Onko fasistinen tai kansallissosialistinen ideologia sinulle (positiivisessa tai negatiivisessa mielessä) merkityksellinen asia black metalissa? Haluatko osallistua asiallisen tieteellisen tiedon tuottamiseen?

On lähemmäs kymmenen vuotta siitä, kun tein haastatteluja väitöskirjaani varten. Se käsitteli kansallismielisiä vaikutteita suomalaisessa ja norjalaisessa black ja folk metalissa. Väitöskirjan yksi luku oli omistettu kansallissosialismille black metalissa. Väitöskirjan jälkeen muut projektit ja – mikä tärkeintä – omat lapseni ovat pitäneet kiireisenä, mutta nyt on aika palata pohtimaan fasismia ja kansallissosialismia uudessa tutkimushankkeessa.

Fasismi on hankala käsite. Ahtaimmillaan se viittaa vain italialaiseen politiikkaan, laajimmillaan keneen tahansa eri mieltä olevaan. Kansallissosialismikin on sangen monitulkintainen asia. Tässä uudessa tutkimuksessani pyrin pureutumaan juuri tähän monitulkintaisuuteen: mikä fasismissa tai kansallissosialismissa vetää puoleensa ja miksi? Onko se yhteiskunnallista kannanottoa vai jotain huomattavasti henkilökohtaisempaa?

Tämänkertainen tutkimukseni on osa Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa -hanketta: https://fasiaffekti.wordpress.com/

Etsin tutkimukseen haastateltavia. Jos haluat osallistua täysin anonyymisti, voit vastata oheisen kyselylomakkeen kysymyksiin. Haastattelu voidaan toteuttaa myös perinteiseen tapaan kasvotusten. Otapa yhteyttä, jos tämä vaihtoehto innostaa enemmän. Kaikenlaiset näkemykset ovat tervetulleita, myös kriittiset.

FT Aila Mustamo
Tutkija, Turun yliopisto
aila.mustamo (at) utu.fi
029 450 2593

Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/9d31719c-1647-47bd-a51d-c9f4b9049588?displayId=Fin2321450

Lord of Pagathorn – Age of Curse

Arvosana: 7/10

Julkaisija: Woodcut Records

Rovaniemellä alkunsa saanut, mutta sittemmin helsinkiläistynyt Lord of Pagathorn on kiirehtinyt verkkaisesti julkaisujensa kanssa. Hyvää vauhtia kolmen vuosikymmenen rajapyykkiä lähestyvä bändi on kanavoinut maailmalle kolme demonauhaa, yhden lyhytsoiton ja kolme albumimittaista levytystä, joista käsillä oleva Age of Curse on viimeisin.

Age of Curse pitää sisällään alkusoiton ja kahdeksan varsinaista kappaletta. Pituutta levyllä on lähestulkoon neljäkymmentäkuusi minuuttia.

Ensimmäinen vaikutelma Lord of Pagathornin kolmannesta ja oletettavasti vaikeasta levystä oli se, että siitä oli ihan kirjaimellisesti tullut bändille melko hankala tapaus. Kun ennakko-oletuksissa oli aiempien albumien tapainen murskaava saundi ja samaan tapaan murskaava kappalemateriaali, niin Age of Curse kuulosti jotenkin ponnettomalta ja ohkaiselta, kenties myös hieman hampaattomalta. Pikkaisen liian puhtoiselta ja hinkatulta.

Kun tuon muutoksen kanssa tuli jollain tavalla sinuiksi, albumi osoittautui ihan tasokkaaksi tapaukseksi. Selvästikin Lord of Pagathorn on kolmannella täyspitkällään tavoitellut väripalettiinsa uusia sävyjä ja tunnelmallisempaa lähestymistapaa, missä se on myös jossain määrin onnistunut. Ehkä suurin ongelma on se, että bändi on muutoksensa kanssa pikkaisen puolitiessä eikä ole saanut visiotaan tiivistettyä oikeasti teräviksi kappaleiksi, sellaisiksi kuin edellislevyn Rise of the Celestial Scythe noin esimerkiksi. Toisaalta eipä Age of Curse myöskään kompastele täydellisten floppien kanssa. Lopulta kyse on vain siitä kuuluisasta viimeisestä silauksesta ja sen puutteesta.

Kaiken kaikkiaan Lord of Pagathorn selviää kuitenkin kolmannesta ja selvästi vaikeasta albumistaan suhteellisen mallikkaasti. Age of Curse on taiten ja tyylitajulla sävellettyä suomalaista mustaa metalia, joka jollekulle ennakko-oletuksien taakasta vapaalle kuulijalle saattaa näyttäytyä hyvinkin erilaisena kokemuksena. 

Harri Linnera

V/A: Finnish Thunder

Arvosana:8/10

Julkaisija: VainoValkeat Productions / Nordic Iron Age Records

Arska featuring Arska. Siinälyhyesti tiivistettynä kokoelmalevy Finnish Thunder, joka kasaa yhdelle kompaktilevykkeelle kuusi erilaista projektia. Niistä jokaisen taustalta löytyy sama tekijä.

mTORR, NÖRDMÄNN, Rockarska, THE FARAVIDS ja Kalevan Soturit ovat mukana kahdella kappaleella, kun taas tekijän omalla nimellä on kaksi rallia ja siihen päälle I have no one bonuskappaleena. Levyn yhteispituus on pikkaisen päälle neljäkymmentäneljä minuuttia.

Mahtipontisella alkusoitolla liikkeelle lähtevä levy tarjoaa kutakuinkin sitä, mitä Arskan julkaisuilta on lupa odottaa. Perinnetietoista metallia hevi- ja rässikulmalla, isänmaallista ja kansallisromanttista lyriikkaa ja melkoinen yliannostus mieshormonia. Toki siellä ja tällä kuuluu myös punkki- ja rokkivaikutteita, mutta pääpaino on vanhan koulukunnan metallissa – ja teeskentelemättömässä lyriikassa:

Mä oon se jätkä joka naura ei

vaikka viimeiseksi naurankin

ja mä tiedän että sä tiedät sen

Kaikkein terävimmillään Arska onkin juuri siellä, minne harvat rohkenevat mennä, kuten edellä siteeratussa THE FARAVIDSIN kappaleessa Yksin maailmaa vastaan. Samanlaista karskia ja kursailematonta rajojen tuulettelua on myös Arskan Diamond Axe -lainassa Vain Vahvin. Jälkimmäisenä mainitun loppupuolella oleva julistus kuulostaa siltä, että sitä ei ole valmisteltu treenikämpällä vaan punttisalilla. Toisaalta Arskan tapauksessa näitä kahta ei välttämättä ole mahdollista erottaa toisistaan.

Edellisten lisäksi tasaisen vahvasta kokonaisuudesta erottuvat edukseen myös Rockarskan vedot Matti Kurki ja Nordic Rock ’n’ Roll, jotka edustavat selkeästi levyn tarttuvampaa puolta. Napakoita ja energisiä kolmeminuuttisia ralleja, joista ensimmäisenä mainitussa on lisäksi tyylikäs rockabilly-vivahde.

Yhteensummattuna Finnish Thunder on tasaisen laadukas ja onnistunut kokoelmalevy, joka varmasti ansaitsee paikkansa jokaisessa huolellisesti kuratoidussa Arska-kollektiossa. Toimii myös kesäisenä autoilumusiikkina.   

Harri Linnera

Bathory Legion / Hermann Kopp – Das Unheimliche

Arvosana: 9/10

Julkaisija: The Sinister Flame / Septenary Arts

Yhteislevytys Das Unheimliche saattelee saman asian äärelle kaksi hyvin mielenkiintoista artistia. Albumin kahdesta ensimmäisestä raidasta vastaa italialainen Bathory Legion, jonka melkoisen vaikuttava lyhytsoitto Drepe – Handligsförmalat ilmestyi viime vuoden puolella. Seuraavat kaksi kappaletta ovat saksalaissyntyisen mutta tätä nykyä Espanjassa asuvan Hermann Koppin käsialaa. Mainittu Kopp lienee parhaiten tunnettu kulttielokuviin Nekromantik ja Der Todesking säveltämistään musiikeista, mutta hänen julkaisuhistoriastaan löytyy myös koko joukko muita erinomaisen tasokkaita levytyksiä, kuten vaikkapa puhtainta parhautta edustavan Galakthorrön kautta ilmestynyt Under a Demon’s Mask.

Bathory Legion aloittaa levyn kappaleella Lahko, joka suomenkielisestä nimestään huolimatta – tai kenties juuri sen takia, kuka tietää – lähtee liikkeelle venäläiseltä UVB-76-radioasemalta kaapatulla lähetyksellä. Kyseinen radioasema on noin vuodesta 1982 saakka lähettänyt pääosin piippauksista ja surinasta koostuvia lyhytaaltolähetyksiä. Aina aika ajoin piippausten ja surinan muodostaman monotonian katkaisee muunlainen sisältö, kuten Bathory Legionin lainaama ihmisten etunimiä luetteleva miesääni tai lyhyet musiikkipätkät. Mitään sen lopullisempaa totuutta tämän venäläisen radioaseman toiminnasta ei ole ainakaan toistaiseksi löydetty, mutta villejä spekulaatioita on keksitty senkin edestä.

Lahko tuntuu jatkavan varsin pitkälti samoilla linjoilla sitä edeltäneen lyhytsoiton kanssa. Alun radioasemalaina virittää synkän ja pahaenteisen tunnelman, joka säilyykin yhtenäisenä sen reilut seitsemän minuuttia, minkä kappale soi. Tälläkin kertaa lähin vertailukohta on ruotsalainen MZ.412 ja sen varhaisempi tuotanto, mutta kappaleesta aavistelee myös elektronisen Beheritin á la Electric Doom Synthesis vaikutetta. Taiten rakennettu kappale, jonka teollinen pulssi on riittävästi taustalla antaakseen melun johdattaa kuulijan sielunsa sisäisille painajaiskujille.

Bathory Legionin jälkimmäinen kontribuutio GAS n.71 on itse asiassa koverointi Herman Koppin myöhemmin tulevasta alkuperäisteoksesta. Vahvasti urkujen ja luonnollisen rumpusaundin varaan rakennettu kappale, jonka tunnelma on arkaaisen ylevä. Musiikkia kirkkoihin, jonka penkeillä istuu vain ja ainoastaan kuolleita.

Hermann Kopp aloittaa oman puoliskonsa reilu seitsemänminuuttisella Scapinellilla, joka perustuu vuoden 1913 mykkäelokuvaan Der Student von Prag, jonka nimi on käännetty myös muotoon A Bargain with Satan. Tämä jälkimmäinen paljastaa melko hyvin elokuvan keskeisajatuksen, siis sen, kuinka pirullinen Scapinelli viettelee nuoren opiskelijan myymään sielunsa ja varastaa siihen päälle tämän peilistä näkyvän heijastuksen. Näistä hän muovaa kammottavan kaksoisolennon, tai alkukielellä doppelgängerin.

Scapinelli heijastelee taustallaan olevia ajatuksia tyylikkäästi ja mustavalkoisen kauhun tunnelma on vahvasti läsnä, vaikka varsinainen näköaistimus loistaakin poissaolollaan. Mielenkiintoinen yhdistelmä arkaaisista tunnelmointia, melua ja painajaismaista ambienssia. Vanhahtavan teeman soittaminen särökitaralla luonnollisin menetelmin tuotettujen kolinoiden päälle on myös loistava ratkaisu, ikään kuin kappaleen lopussa olisi kehkeytymässä alkukantaista mustaa metalia, joka sitten kuitenkin hiljenee kauhun ambienssin alle.

Hermann Koppin toinen kappale on edellä jo kertaalleen mainittu, Bathory Legionin koveroima GAS n.71. Alkuperäisteoksen ja koverin erot eivät lopulta ole mitenkään erityisen suuria. Bathory Legionin versio on noin kolme minuuttia lyhyempi ja lähestymistavaltaan hieman intensiivisempi, kun taas Koppin originaali on tunnelmaltaan seesteisempi ja hauraampi.

Das Unheimliche on yhtenäinen ja taiten kasattu kokonaisuus, joka nimestään lähtien johdattelee kuulijaansa monenlaisten kiinnostavien ajatuksien ja ilmiöiden suuntaan. Se on selvästikin aivan jotain muuta kuin vain yksi kokeellinen levytys monien muiden joukossa. Siinä on syvään etsattuna ainutlaatuisen sinetti. Kenties olennaisen käsillä olevasta albumista voisi sanoa toista artistia vapaasti lainaamalla ja todeta Das Unheimlichen olevan kauhistuttava helmi.                                 

Harri Linnera

Grand Celestial Nightmare – Forbidden Knowledge and Ancient Wisdom

Arvosana: 8/10

Julkaisija: New Era Productions

Pääasiallisesti taiteilijanimellä Mories tunnettu hollantilainen multi-instrumentalisti Maurice de Jong on lukemattomien bändien ja projektiensa kanssa luonut titaanisia mittasuhteita tavoittelevan julkaisuhistorian. Miehen bändeistä tunnetuimmat lienee Gnaw Their Tongues, Aderlating ja De Magia Veterum, joiden yhteenlaskettu tuotanto pelkästään kattaa liki kahdeksankymmentä erilaista julkaisua.

Grand Celestial Nightmare on yksi Moriesin tuoreemmista projekteista. Esikoisalbumi The Void of Death ilmestyi digitaalisessa formaatissa vuonna 2016 ja sai jatkoa Drink from the Chalice with Nightly Lust -lyhytsoiton muodossa vuonna 2020. Tämän jälkimmäisen saatteli maailmalle perinteisenä magneettinauhana hollantilainen New Era Productions, joka on julkaissut myös projektin jälkimmäisen albumin yhtä lailla perinteisenä vinyylinä. Edellä mainitun lyhytsoiton sisältämät kolme kappaletta löytyvät myös käsillä olevalta pitkäsoitolta.

Esittelyteksteissä Grand Celestial Nightmare on kertonut tavoitteekseen tehdä kunniaa vanhalle Kreikalle ja 90-luvun alkupuolen sinfoniselle mustalle metalille. Siihen päälle Mories on ammentanut saundiinsa vaikutteita myös klassisesta hevistä. Tämä on itse asiassa varsin asiallinen ja oikeaan osuva kuvaus projektin säveltaiteesta. Parhaimmillaan Grand Celestial Nightmare tavoittaa tyylikkäästi vanhan Kreikan mystisen ja vaanivan tunnelman á la Rotting Christ ja Necromantia. Toisaalta Mories ei myöskään kompuroi ripeämmällä kompilla tahditetun ja mahtipontisemman materiaalin kanssa, vaan sekin sulautuu luontevaksi osaksi kokonaisuutta. Maininnan ansaitsee myös levyn sopivalla tavalla ”tuottamaton” saundimaailma, jossa on autenttista 90-lukulaista sumua ja usvaa.

Kappaletasolla tarkasteltuna Forbidden Knowledge and Ancient Wisdom on varsin onnistunut kokonaisuus. Kaikkein eniten omaa korvaa miellyttävät kappaleet, joissa Kreikka-tatsi on voimakkaimmin esillä, kuten avauskappale Drink from the Chalice with Nightly Lust ja Tombs of Marble and Stone. Albumin ehdottomiin kohokohtiin lukeutuvat myös punkahtava Black Mouth Echoes with Death ja raivokas Speared Servants of the Jehovah. Tässä jälkimmäisessä on myös todella vaikuttava ja alleviivatun 90-lukulainen puhuttu osuus sekä hieman Bathory-vaikutteinen kitaraliidi. Toimii.

Hieman heikompaa osastoa edustaa As Bewildered as the Cursed Night, joka ennustaa nimessään kuulijansa tuntemuksia: kappale lähtee liikkeelle melkoisena pillipiiparihevinä, ja vaikka se raskaammin rullaava poljentokin tulee jossain vaiheessa mukaan, niin lopputulos jää siitä huolimatta jollain tavalla sekavaksi – ja hämmentäväksi. Levyn kaksi viimeistä kappaletta korjaavat kuitenkin suuntaa tuntuvasti synkempään suuntaan.

Forbidden Knowledge and Ancient Wisdom on taas yksi todella tasokas levytys painajaismaisten ja likaisten äänimaailmojen mestarilta, Moriesilta, jonka luovuus ei näemmä ole ainakaan ehtymään päin. Hyvä niin. Varmasti tutustumisen arvoinen albumi niille, joille vanha Kreikka ja 90-lukulaisen sumuiset tunnelmat ovat se juttu. 

Harri Linnera